Wakamonocon - katastrofin ainekset

Wakamonocon oli päivän mittainen tapahtuma Lahdessa viikko ennen Desuconia. Päätin huvikseen kokeilla siipiäni ensimmäistä kertaa tuomaroinnin saralla, on noita pukukisoja kuitenkin tullut nähtyä aika monesta muusta näkökulmasta jo etukäteen. Wakamonoconiin sattui olemaan avoin tuomarihaku ja pääsinkin sinne sitten. Tapahtumassa oli tuomaroitavana puku- sekä esityskisa.

Paikalla piti olla 8:30 ja koska asun Helsingissä, herätys oli jo viideltä ja Rautatieasemalla olinkin jo ennen seitsemää.

Saako mennä takaisin nukkumaan

Ihan ensiksi hämminkiä aiheutti tapahtumapaikalle löytäminen. Oikea katu löytyi heti, mutta rakennuksessä oli monta sisäänkäyntiä eikä missään ollut oikein opasteita juuri Wakamonoconin tiloihin. Joku A4-lappu conin nimellä ja suunnan näyttävällä nuolella olisi ollut erittäin jees. Törmäsin toiseen yhtä hukassa olleeseen työvoimaan ja yhteisvoimin löysimme oikean oven luo, joka olikin talon jollain sisäpihalla siten, että kadulta ei näe sinne.

Sisällä hakeuduin pääjärjestäjän luo ja sain tyhjän badgen johon sai itse kirjoitella oman nimikkeensä tai mitä nyt halusikaan siinä lukevan. Koska en osaa kirjoittaa ja tussi oli aika paksu niin omastani tuli melko ruma.

Siinä lukee tuomari

Pääjärjestäjä tämän jälkeen ohjasi minut ja toisen tuomarin cosplayvastaavan luokse ja sanoi hänen kertovan meille päivän aikataulut ja muut jutut. Pääjärjestäjän lähdettyä vastaava kertoi, että hänellä ei ollut aavistustakaan kummankaan kisan kisaajamääristä tai siitä, onko kumpaakaan loppujen lopuksi ollenkaan koko conissa koska pääjärjestäjä ei ollut halunnu kertoa hänelle mitään.
Mitään aikatauluja minkään suhteen ei ollut, tiedossa oli vain näiden kahden kisan alkamis- ja loppumisajat. Siinä iski pienoinen paniikki ja päätin Yukiconista oppineena että aikataulut nyt tulisi ainakin tehdä ensi alkuun. Siinä nopeasti laskeskelin tuomarointiajan per kisaaja ja siirsin kisojen ajankohtaa myöhemmäksi kuin sen olisi oikeasti pitänyt olla, koska emme olisi ehtineet tuomaroida ketään.
Päätimme myös muuttaa kisan Hall cosplayksi, koska pääjärjestäjältä erikseen kysyttynä, kävikin ilmi että kummassakaan kisassa ollut yhtäkään ennakkoilmottautumista. Toinen kisa (esityskisa) luonnollisesti peruttiin koska sitä ei voinut oikein enää paikan päällä ryhtyä säätämään. Tässä vaiheessa olin varma että olin keskellä niitä kuuluisia con-painajaisia, paitsi että tämä oli täyttä totta.

Siirryimme kolmen hengen cosplaytiimimme kanssa greenroomiin työstämään aikataululappuja (luojan kiitos tajusin ottaa mukan pienen muistivihon ja kynän) kisaajille (jotta nämä tietävät missä olla ja mihin aikaan) sekä kisaajien numerolappuja, joita ei myöskään oltu tehty etukäteen. Saksia, paperia eikä kynää myöskään ollut, joten tulimme toimeen ilman niitä. Saimme onneksi myöhemmin jotain kartonkia, josta sai kisaajille kelvolliset numerolaput. Askartelusession jälkeen pitikin olla etsimässä sopivaa tuomarointihuonetta, koska sitäkään ei (yllätys yllätys) ollut päätetty etukäteen. Onneksi löytyi lopulta sopiva huone jonne kisaajien oli helppo löytää ja jossa oli meille tuomareille tuolit ja pöytä.

Fiilikseni tässä kohtaa

Tässä kohtaa oli omalta osaltani päivän ensimmäinen hengähdystauko, kun vastaava lähti metsästämään kisaajia Hall cosplayhyn ja ensimmäiseen tuomarointiin oli yli tunti. Käytimme ajan miettien kriteerejä ja sopivia kysymyksiä kisaajille sekä pohdimme tuomarointitilannetta noin ylipäätään, koska tämä oli meille kummallekin ensimmäinen kerta tuomarina. Kävin myös vilkaisemassa itse conia, jossa oli surullisen vähän kävijöitä vaikka ovet olivat olleet auki yli tunnin. Myöhemmin onneksi tuli lisää ihmisiä tilaa täyttämään.

Seuraava paniikki iski noin 20 min ennen ensimmäistä tuomarointiaikaa, sillä kisaajia oli tähän mennessä saatu kasaan vasta kaksi ja oli täysin mahdollista, että koko kisa peruttaisiin. Vastaava onneksi yllätti ja oli saanut kasaan lopulta 7 kisaajaa, mikä riitti siihen että kisassa olisi jotain järkeäkin.

Itse tuomarointi sujui olosuhteet huomioon ottaen ihan hyvin, ihan jo siksi että jokainen kisaaja noudatti sovittua aikataulua ja saapui reilusti etuajassa ennen omaa tuomarointiaan. Jokaiselle kisaajalle oli varattu 10 minuuttia, josta saimme kulumaan max. 5 minuuttia eli riitti aikaa myös keskustella tuomarointien välissä kisaajan puvusta. Oli kyllä todella haastavaa keksiä kysymyksiä tosi yksinkertaisista puvuista, ei kuitenkaan viitsinyt käännyttää kisaajaa ovelle heti yhden kysymyksen jälkeen. Koitin parhaani mukaan olla rento ja helposti lähestyttävä, sillä kisaajista suurin osa oli melko nuoria tai aloittelijoita eli tilanne oli varmasti todella hermostuttava. 

Lava ja yleisö

Conissa ei ollut varsinaista backstagea, joten ohjeistimme kisaajat tuomaroinnin yhteydessä tulemaan lavan taakse 20 minuuttia ennen kisan alkua. Koska conissa ei ollut yhtään cosplaymammaa, otin ohjakset omiin käsiini ja ohjailin kisaajia jonoihin ja kerroin mitä lavalla tulee tehdä ja missä pitää seistä. Onneksi tein samaa Yukiconissa niin homma oli tuttua. Kisaajia selkeästi hermostutti ja käytin lopun ajan ennen kisan alkua yleiseen pölinään heidän kanssaan ja tsemppailin, mikä tuntui todella oudolta koska olin kuitenkin tuomarointitehtävissä. Tunnelma oli selkeästi paljon rennompi kun kisaajille piti seuraa. Lavan takaosa oli tosiaan sellaisessa kohdassa, josta käveli koko ajan niin kävijöitä kuin työvoimaakin, koska lähellä oli oviaukko josta pääsi greenroomiin jne. mikä on huono yhdistelmä kun kisaajia muutenkin ahdistaa ja hermostuttaa. 

Samaan aikaan palkinnot olivat hukassa ja juontajat olivat juontamassa edellistä ohjelmaa eikä heillä ollut tässä vaiheessa vielä tietoa kisaajien nimistä tai kisanumeroista. Palkinnot onneksi löytyivät ja juontajille saatiin tarvittavat infot ajoissa. Shippoconissa ja Yukiconissa ohjasin kisaajia menemään oikeassa kohdassa lavalle ja samaa tein myös tällä kertaa. En ollut muistanut sanoa kisaajille ryhmäkuvan kasauksesta mitään, mutta aika hyvin he saivat juontajien avustuksella aseteltua itsensä lavalle. 

Kisa on katsottavissa kokonaisuudessaan täältä.

Olin positiivisesti yllättynyt, että 5/7 kisaajita tuli hakemaan palautetta puvustaan kisan jälkeen. Kisaajat ottivat myös kritiikin hyvin vastaan ja toivottavasti heille jäi myös positiivinen fiilis, sillä pyrimme sanomaan niin positiivisia kuin negatiivisia juttuja tasapuolisesti jokaisen puvusta.

Kisan jälkeen pyörähdin tuomarikollegan kanssa tapahtuman vielä läpi ja suuntasimme kumpikin koteihimme, sillä päivä oli ollut rankka enkä itse ollut ehtinyt syödä mitään sitten aamun.

Tuomariselfie

Juuh elikkäs joo. Tapahtuma oli kokonaisuudessaan yksi sekametelisoppa, jota pääjärjestäjä koitti hämmentää yksin vaikka niin ison kattilan hämmentämiseen olisi tarvittu muitakin. Tuomarihaussa piti pistää sähköpostia suoraan pääjärjestäjälle, sama kisailmottautumisessa. Cosplayvastaavan tulisi hoitaa kaikki tällaiset asiat jotta voisi olla tietoinen niistä paikan päällä ja jakaa ohjeita hänen vastuualueensa työntekijöille. Nyt joka ikistä asiaa piti käydä erikseen kysymässä pääjärjestäjältä, joka oli turhauttavaa ja aikaa vievää koska hän oli hoitamassa muitakin asioita eli häntä sai olla etsimässä jatkuvasti. Myös cosplaymammojen täydellinen puute oli harmittavaa, sillä kahden tuomarin ja yhden vastaavan voimin ei valitettavasti saa kasaan kisaa, joka toimisi sujuvasti koska harva ihminen voi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa. "Kaikki tekee vähän kaikkea"- meininki oli muutenkin vahvana, joka toimii ehkä kaveriporukan pikkujoulujen järjestämisessä mutta ei suurehkon pääsymaksullisen tapahtuman kanssa.

Vastaavan kanssa olen jutellut tässä conin jälkeen ja hän lupasi että ensi kerralla tällaiset seikat on otettu huomioon ja päätin antaa Wakamonoconille vielä toisen tilaisuuden. Olisin siis taas tuomarina, jos päivämäärä (jota ei olla vielä päätetty) sopii ja homma näyttää sujuvan. Toivon totisesti, että Wakamonocon ottaa tästä ja edellisestä kerrasta viimein oppia ja saa kasaan jotain, josta ei jää paha maku suuhun.

Kaikki Hypeconista

Tulipa taas käytyä Hypeconissa ja tällä kertaa oli jopa seuraa mukana eli liviviili ja paricossikin saatiin aikaan eli hänellä Yukiconissa nähty Tales of Xilliasta Elize Lutus ja itselläni jo vanhempi cossi eli Agria. Kummankin puvut olivat jo valmiina, mutta halusimme hienosäätää niitä edellisenä iltana ja menimmekin vasta joskus kolmelta aamuyöstä nukkumaan.

Junassa

Peruukki oli tässä vaiheessa vielä ihan kunnossa

En vieläkään osaa päättää, mitä mieltä olen Hypeconin alueesta, sillä con sijoittuu kolmene eri rakennukseen jotka ovat samalla sisäpihalla. Tulee aina mieleen Animecon 2011, joka järjestettiin Turun yliopistolla. Rakennukset eivät onneksi ole 50 metrin päästä toisistaan kuten siellä...

Tällä kertaa myyntipöytäsalia ei oltu jaettu kahtia verkolla siten, että toisella puolella jotkut randomit pelasivat sählyä vaan toisella puolella oli tapahtuman bofferointitila. Vaikka kuljenkin usein cossi päällä julkisilla eli ei haittaa jos conien ulkopuoliset näkevät mut cossissa, se ei silti tarkoita että pitäisin siitä ja haluaisin, että tapahtuman sisällä on sellaisia. jotka eivät koko tapahtumasta tajua mitään. 

Mutta joo, meidät molemmat kutsuttiin pian Hall cosplaykisaan ja liviviilille tämä olikin eka kisa ikinä. Tänä vuonna kisalappujen ilmeeseen oli panostettu, nämä laput jäävät kyllä talteen toisin kuin aiempien vuosien valkoiset kisalaput mustalla numerolla. Kuvan ottamisen jälkeen tajusimme pitävämme lappuja väärin päin, olin kisaaja nro 4 ja hän 5.

Kisaamaan

Koska tämä oli jo neljäs Hypeconini, ei mitään uutta ja jännää nähtävää oikein ollut joten käytimme ajan ennen tuomarointia kavereiden kanssa jutustelemiseen ja yleiseen hengailuun. Sää oli loistava, joten pihalla pystyi haukkaamaan happea kun sisätilat olivat täpötäynnä.

Tuomarointi oli aika jees, tilanne oli rento ja sain sanottua kaiken mitä halusinkin sanoa puvustani. Kaveri parka oli aivan hermorauniona, muistan tosin itsekin omat jännitykset Traconissa 2013 ekassa kisassani. Tuomaroinnin jälkeen oli vuorossa taas hengailua, jee. Hypeconissa oli kaikenlaista ohjelmaa kyllä tarjolla, mutta mikään niistä ei ihan iskenyt tai meni huonosti kisa-aikataulujen päälle. Tapoimme aikaa ottamalla pukuhuoneessa kuvia toisistamme, jotta tekisimme mahdollisimman hienot poset lavalla.

Hienoin kuva

Ois sittenki pitäny poseeraa tälleen

Kisa tuli ja meni, treenasin hienoja poseja ja päädyinkin jäätymään lavalle ekan posen jälkeen. Agria on muutenkin sellainen hahmo, johon on ihan mahdoton keksiä hyviä poseja kun en hänen asettaan omista.

@Nyymix

"öö tota joo cosplay joo öö"

@Nyymix

Yhteiskuvan jälkeen riemu vasta repesi kun liviviili MENI JA VOITTI YKKÖSSIJAN. Ihan huikeeta kun ekaa kertaa oli kuitenkin kisaamassa ja ensimmäisen sijotus napsahti. Ennen tuomarointia hän oli ihan varma että päivän meikki oli mennyt pialla ja vaikuttaa merkittävästi arviointiin. En oo koskaan juossut mistään niin nopeasti ku katsomon penkistä lavalle halaamaan häntä.

Vaikka ensisijaisesti ja varsinkin voittohetkellä olin pelkkää onnea ja riemua, aloin miettimään omaa kisahistoriaani ja saavuttamattomia sijoituksia. Tämä oli tosiaan viides kisani (kolmas hall cosplay) enkä ole sijoittunut kertaakaan millekään sijalle, joten oli melkoinen kolaus itselleni cossaajana että toinen joka kisasi ensimmäistä kertaa voittaa vielä ykkössijan vaikka olen pukuillut kauemmin.

Kritiikissä paljastui, että tuomarit olivat miettineet mun ja kolmanneksi sijoittuneen välillä, mutta päätyivät toiseen loppujen lopuksi. Palaute Agriasta oli muutenkin todella positiivista, kritiikkiä tuli helman lättäisyydestä ja liian tasaisesta peruukista mutta muuten kaikki muu oli heidän mielestään onnistunutta. Tästä tuli vähän parempi fiilis ja alakuloisuus on muuttunut lähinnä päättäväisyydeksi siitä, että kyllä mäkin joskus vielä sijoitun ja ehkä ensimmäiselle sijalle.

Sellainen Hypecon. Aion mennä ensi vuonna taas uudestaan jos se vain järkätään, tällä kertaa kisaamisen sijasta ehkä mammailemaan tai tekemään muita juttuja.