Puuh, puolen vuoden odotus on tullut päätökseen ja Europa Cosplay Cup 2025 finaali on nyt taputeltu! Olen yleensä aika nopea näiden "coniraporttien" kanssa mutta tästä reissusta on huomattavasti enemmän kirjotiettavaa ja sairas määrä kuvia!
 |
| Kai tämänkin voi lootiksi laskea |
Kerroinkin edellisessä postauksessa jo vähän E2C-finaaliin valmistautumisesta, joten ei niistä sen enempää, paitsi sen verran että aikataulut saatiin kuin saatiinkin ennen kisaa! Jopa viikkoa ennen finaalia :D
Europa Cosplay Cup järjestettiin Toulouse Game Show (lyhennettynä TGS) -nimisessä con-tapahtumassa Toulousessa 29.-30.11. Nimensä puolesta en huomannut tapahtuman olleen erityisen pelipainoitteinen, vaan kaikki kunniavieraista lähtien olivat melko geneeristä anime/japanitapahtuman sisältöä. Tämän vuoden E2C-finaali oli neljäs laatuaan ja Suomi on ollut mukana viime vuodesta lähtien, kun silloinen hallitseva cosplayn suomenmestari lähti kyseiseen kilpailuun.
Mukaan Toulouseen assariksi lähti myös karsintakilpailussa mukanani ollut Yujin! Lähes kaikki postauksen kuvat ovat hänen ottamiaan, poislukien omat selfiet ja kuvat hänestä. Koska Toulouseen ei mene suoria lentoja Suomesta, jouduimme molempiin suuntiin tekemään välilaskun. Reissumme kesti viisi päivää, kun lähdimme matkaan Suomesta torstaina aamusta ja saavuimme kotiin maanantai-illasta. Lähtö jo torstaina oli Cosvisionin vahva suositus, sillä edellisenä vuonna Suomen tiimi ei ehtinyt jatkolennolle, mutta olivat ennakoineet tämän lähtemällä jo torstaina ja yöpyivät Amsterdamissa tämän yhden "ylimääräisen" yön, joten meitäkin kehotettiin lähtemään jo torstaina, mikäli vaan pystymme.
Keskiviikko 26.11.
Päivää ennen lentoa tunnelmat olivat innostuneet mutta samalla myös kauhistuneet: mitä jos emme ehdi jatkolennolle Amsterdamissa? Löydämmekö oikealle portille ajoissa? Mitä jos tavarat eivät löydä perille ajoissa tai ollenkaan? Meneekö joku cossin osa rikki matkalaukussa, tippuuko lentokone kesken matkan? Mitä jos tulee sairaskohtaus? Erityisesti tuo jatkolennolle ehtiminen oli isoin pelko, heti toisena tavaroiden katomainen.
Pyrimme ennakoimaan tavaroiden katoamista sillä, että pakkasimme kummankin käsimatkatavaroihin mahdollisimman paljon cossini osia, koska niitä ei pysty oikein korvaamaan millään. Harmikseni mukana ei ollut vaan yksi vaan 2,5 asua, joista 1,5 punainen puku mahtui ihmeen kaupalla käsimatkatavaroihin, mutta keltainen quick change-mekko joutui ruumaan, samaten lavasteet sekä myös tuliaiset muille. Säästimme tilaa sillä, että pakkasin tuliaispussukat ja niiden sisällöt alkuperäisissä pakkauksissaan ja lajittelisin ne vasta paikan päällä.
Pakkaamiseen meni yllättävän kauan ja kaiken jännityksen takia menimme nukkumaan vasta puolenyön jälkeen.
 |
| Niin paljon laukkuja |
 |
| Laukut pakattu! |
Torstai 27.11.
Herätys klo 4, kentällä klo 5. Lento Amsterdamiin lähti klo 7. Jollain adrenaliinilla jaksoi nousta muutaman tunnin yöunien jälkeen melko pirteänä kohti lentokenttää. Kentällä iski taas sellainen "tää tapahtuu oikeasti"-hetki ja olin jotenkin ihan pärinöissä :D En myöskään jotenkin ollut tajunnut, että molemmat lennot olivat 2-3h ja minulla ei ollut mitään tekemistä mukana, paitsi kännykkään tallennetut tiedostot (mm. opinnäytetöitä, joihin perehdyin amk-opintojeni aikana). Ei sillä että olisin edes voinut keskittyä mihinkään ensimmäisellä lennolla, kun stressasin koko matkan vaan noita aiemmin mainittuja seikkoja.
Ensimmäinen lentomme oli onneksi ajoissa ja syöksyimme Amsterdamissa kohti omaa porttiamme. Kenttä ei ollut meille ennestään tuttu, tiesin vain että se on ISO. Tämä konkretisoitui katsomalla portteja. kun saavuimme portille D66 ja Lento Toulouseen lähti portilta B32. En tiedä mikä välimatka oli metreissä, mutta kyllä meillä hyvä 20min meni reippaalla puolihölkällä kipittää kentän halki. Ehdimme sopivasti omalle portille eikä mennyt edes tiukille! Taktikoimme syömiset ja vessassakäynnit ensimmäiselle lennolle, jotta kentällä voisi keskittyä vaan juoksemaan :D
Tässä vaiheessa pääsi myös helpotuksen huokaus, kun huomasin, että meidän kaikki laukut liukuivat iloisesti kohti samaa konetta, johon olimme itse menossa! Eli pystyi olemaan varma, että sekä me että tavarat olemme Toulousessa ajoissa.
Toulousessa keräsimme kimpsut ja kampsut ja ilmoitimme kotipuoleen olevamme perillä turvallisesti. Huvittaa edelleen, miten Cosvisionin puolelta oltiin hämmästyneitä siitä, että oikeasti ehditmme kaikille lennoille ja vielä laukkujen kanssa.
 |
| Perillä! |
Norjan edustaja Luma oli sattumoisin samassa koneessa ja aloimme selvittämään yhdessä hänen ja miehensä kanssa sitä, kuinka pääsemme kentältä hotellille. Olimme kaikki siinä uskossa (infoviestien perusteella) että joku olisi meitä vastassa, n. 20min odottelun jälkeen totesimme että eipä taida olla. Saimme selville, että kentältä menisi shuttle-yhteys hotellille ilmaiseksi, mutta tämän kyseisen yhteyden selvittäminen vaati kolme puhelinsoittoa ja aspaa, jotka kovasti olisivat halunneet varata meille huoneen vaikka kerroimme, että sellaiset on jo ja haluamme vain hotellille :D
Pääsimme lopulta hotellille ja päivää oli vielä reippaasti jäljellä, joten päätimme levätä (sekä käydä suihkussa) ja käyttää loppupäivän läheisen (erittäin ison) kauppakeskuksen tutkimiseen. Päätimme hoitaa lähipiirin tuliaisten hankkimiset samalla kertaa, sillä loppureissun ohjelma tulisi olemaan hyvin intensiivinen eikä ole kauheasti aikaa shoppailla.
Kauppakeskus oli aivan massiivinen ja siellä vierähti helposti useampi tunti, siellä oli myös Citymarketin kokoinen ruokakauppa jossa oli leivostiski, jotka ostimme pariin otteeseen tiramisuleivokset.
 |
| Tällainen leivoshylly supermarketissa?? Suomeenkin tämä kiitos |
 |
| Tiramisua hotellissa kyllä kiitos |
 |
| Kaikki kuvassa näkyvä on suolaa?? |
Perjantai 28.11.
Osa muista kisaajista oli saapuneet edellisenä päivänä ja perjantaina aamupäivästä, joten suunnittelimme menevämme perjantaina iltapäivällä porukalla Toulousen keskustaan katsomaan joulutoria. Aamupäivästä kerksein hyvin tsekata omat cossit läpi ja kasaamaan tuliaispussit. Tein jokaiselle omat pussit, joissa oli lajitelma Fazerin konvehteja (ja tuoteselosteet englanniksi), iso Muumi-tarra ja henkilökohtainen viesti, jossa kerroin ensivaikutelmia esim. Discord-keskusteluiden tai Instan perusteella. Yleiseen jakoon viikonlopun juhliin toin Pandan lakuja ja linssisipsejä.
 |
| Lahjukset! |
Lähdimme Bulgarian ja Romanian tiimien kanssa hotellilta keskustaan, jossa tapasimme Alankomaiden tiimin. Voin sanoa että en ole koskaan ollut niin epäkiinnostunut joulutorista, kun ympärillä oli n.10 uutta mielenkiintoista tyyppiä keihin tutustua :D Paikallisena nähtävyytenä oli joulukuusen muotoinen huvipuistolaite, jossa kuusen pallot olivat vaunuja ja vaunut menivät ylös ja alas rauhallisen tahtiin.
 |
| Jännittävä joulukuusilaite |
 |
| Tuolla jossain on joulutori |
Nälkä yllätti ja valloitimme paikallisen itä-aasialaisen ravintolan (ja valloittamisella tarkoitan kirjaimellisesti, veimme joka ikisen pienen ravintolan asiakaspaikan....), koska kaikki keskustan ravintolat olivat joko täynnä tai aukesivat vasta parin tunnin päästä (kello oli jotain viisi iltapäivällä tässä kohtaa, mutta raflat aukesivat klo 19).
 |
| Jipii ryhmäkuva! |
 |
| Oli hyvää |
Suuntasimme keskustasta suoraan viikonlopun ensimmäiseen "viralliseen" ohjelmaan, eli E2C-organisaation järjestämään tervetuliaisjuhlaan hotellille. Juhlassa tapahtuman järjestäjät esittäytyivät ja saimme TGS-tapahtuman badget. Meille oli järjestetty pientä syötävää ja juotavaa, ohjelmassa oli lähinnä hengailua ja tutustumista muihin edustajiin.
 |
| Badget saatu |
Oli ihana saada ääni ja kasvot cossien ulkopuolella niihin, keiden kanssa oli jutellut pitkin syksyä jo Discordin puolella ja toki tutustua paremmin myös sellasiin, ketkä eivät somessa tai Discordissa juurikaan olleet äänessä ennen finaalia. Puhuin monen kanssa siitä, että ei jotenkin vieläkään tunnu siltä että on suuret kisat edessä ihan justiinsa, vaan enemmän että ollaan isolla kaveriporukalla reissussa.
Ilta venyikin juttutuokioiden takia taas puoleenyöhön aikaisesta aamusta huolimatta.
Lauantai 29.11.
Päivän aikataulu:
6:00 Herätys
8:30 Kokoontuminen aulaan ja bussiin asettautuminen kohti tapahtumapaikkaa
9:00 Tapahtumapaikalla
(9-12 lavasteiden kasaus ja cossien pukeminen)
12:10 Tuomarointi
12:20 Valokuvaus
12:40-13:00 Valokuvaus & videokuvaus
18:45 Lavaharkat
20:00 Takaisin hotellille
 |
| Naurattaa miten väsyneeltä näytän tässä :D |
 |
| Porukkaa lastaamassa tavaroita bussiin |
 |
| Team Suomi ja Team Saksa!! |
 |
| Valumme kohti messuhallia |
Kuten aikataulusta näkee, pitkä päivä oli edessä.
Tapahtuma oli käytännössä yksi iso halli jossa olivat myyntisalit, ruokakojut ja muut tapahtuman aktiviteetit. Ainoastaan pääsali oli toisessa hallissa, jossa olivat myös meidän pukuhuoneet ja muut kisaan liittyvät tilat ja näissä tiloissa vietimmekin pääasiassa koko tapahtuman. Meidät jaettiin kahteen isoon pukuhuoneeseen, johon levittäydyimme kukin mihinkin nurkkaan. Yksi asia minkä huomasimme oli se, että mitään aikatauluja tai muutakaan tietoa ei ollut ollenkaan tulostettuna, vaan olimme pelkästään Instagram-ryhmässä lähetetyn tiedoston varassa. Oli muuten todella rasittavaa aina kaivaa aikataulutiedostoa varsin aktiivisen ryhmächatin kiinnitetyistä viesteistä :D Olisipa tiedon saanut edes sähköpostiin.
 |
| Me ja Norjan tiimi Luma ja Henrik <3 |
Olin numero 10 eli aika lailla keskellä, jonka vuosi aamusta oli melko paljon aikaa tapahtumapaikalle saapumisen ja tuomaroinnin välillä. Tässä kohtaa oli kuitenkin hyvä väli kasata kunnianhimoinen pahviseinäni ennen cossin laittoa (korsetin kanssa olisi ikävämpi kykkiä ja ähertää lavasteen kanssa), meikit ja peruukin olin laittanut jo hotellilla. Koska lavaste purettiin ensi kertaa vasta vikoissa treeneissä, en tiennyt tarkalleen, millainen operaatio sen kasaaminen uudestaan oli.
.heif) |
| Ruumis vai lavaste |
Tämä parin tunnin aikaikkuna riitti aika lailla juuri ja juuri, yllättäviä esteitä olivat mm. lavasteen tasapainon löytäminen sekä jesarin loppuminen kesken. Onneksi kanssakisaajilta sai apua niin putkien yhdistelyn kuin jesarin lainaamisen suhteen! Pääsin myös itsekin jakamaan omia tarvikkeitani muiden kanssa, joilla oli samoja haasteita kuin meillä. Ilman Yujinia en olisi selvinnyt lavasteen kanssa, hän teki kaiken fyysisen työn sen suhteen paikan päällä kun minä lähinnä kerroin mikä tulee mihinkin ja selvittelin näitä edellämainittuja haasteita.
 |
| Parka laitettu heti hommiin |
 |
| Tämä oli oma Ikea-kasausohje, onneksi tajusimme ottaa kuvia takaata ennen purkamista laukkuihin! |
 |
| Tältä pitäisi näyttää |
 |
| Valmis! |
 |
| Asukin saatu päälle! |
Asun laittaminen meni muuten nopeasti ja niin kuin pitikin, kunnes n. 30min enne tuomarointia toinen ponnarini otti ja hajosi (taas). Kirottu ponnari kun mokoma hajosi myös päivää ennen SM-kilpailua eikä näköjään korjailusta huolimatta tykännyt olla kasassa. Sain sen kuitenkin korjattua hakaneulalla ja sopivasti staff tuli pukuhuoneeseen kertomaan että olemme kopko päivän aikataulusta myöhässä n. 20 minuuttia. Noh, ehti ainakin vielä viime hetken harjoittelut vetää ennen tuomarointihuoneeseen menoa :D
 |
| Valmiina tuomarointiin!!! |
Otin tosiaan kaikki asuni mukaan tuomarointiin ja näytin, miten quick change-tekniikat toimii. Tuomareilla oli etukäteen lähettämäni portfolio auki tabletilla, johon pystyin tukeutumaan itsekin, kun sanat olivat hukassa. Esim. kenkien kanssa jostain syystä jäädyin ihan täysin sanaston suhteen, mutta onneksi olin laittanut portfolioon paljon vaihekuvia. Suomessa ei oikein harrasteta build bookkeja tai portfolioita (muuten kuin kisaan hakiessa ja sekin lähinnä cossivastaavien silmille), joten oli vähän hankala tasapainoitella sen kanssa, mitä tuomaroinnissa oikein kerron. Keskityin siis keltaisesta asusta kertomiseen, koska punainen asu oli esitelty kokonaisuudessaan jo portfoliossa.
Toinen "kulttuurishokki" (ehkä enemmän vaan yllättävä asia) oli se, että kellottaja tuli mukaan tuomarointihuoneeseen, kun Suomessa he ovat aina huoneen ulkopuolella. Ymmärtääkseni tätä tehdään esimerkiksi myös Amerikassa, ainakin mitä olen jotain videoita nähnyt. Tällöin ei ole koputustarvetta ja ainakin itse unohdin kokonaan että kellottaja oli edes huoneessa, kun hän jäi seisomaan oven viereen taakseni.
Noin muuten tuomarointi meni mielestäni hyvin, ilahduin kun tuomarit vaikuttivat aidosti hämmästyneiltä kun esittelin esim. quick change-kenkiäni ja halusivat nähdä läheltä, miten olin ne tehnyt.
Tuomaroinnista minut vietiin ensimmäisen valokuvaajan (Axel) luokse, hän ottaa myös viralliset ICL-kuvat finaaleissa ja olin nähnyt jo jotain hänen ottamiaan kuvia. Kuvaustilanne oli todella rento, hän vähän ohjeisti asentojen kanssa ja näytti aina välissä, miltä kuvat näyttivät ja sain valkata omia suosikkeja. Ainakin preview-näkymässä olleet kuvat näyttivät todella kivoilta, en ole vielä saanut täysikokoisia kuvia itselleni joten katsotaan, millaisia tulee :D Kuvien taustavärinkin sai valita itse!
 |
| Savun keskellä |
Seuraavaksi meidät vietiin tapahtuman puolelle toiseen messuhalliin, jossa ylätasanteella Anthony otti lisää valokuvia ja kisaan tulevat videoklipit. Näin tapahtumaa ensi kertaa tässä kohtaa ja vasta nyt hahmottui, miten isosta tapahtumasta oli kyse.
 |
| Minä selittämässä jotain kuvaajalle |
 |
| Väkeä riitti |
Kuvausten jälkeen olikin muutama tunti aikaa tehä mitä huvittaa ja huomasimme että alkoi olemaan myös aika kova nälkä, joten päätimme Yujinin kanssa etsiä ruokaa. Vaihdoin cossin myös hetkeksi pois tässä kohtaa mukavuuden vuoksi mutta myös siksi, että kilpailuorganiosaatio kielsi meitä pitämästä cosseja tapahtumassa (backstagealueen ulkopuolella). Someen ei saanut myöskään postata mitään kisacosseista viikonlopun aikana, jonka takia assarit alkoivat postaamaan kisaajista "sensuroituja" versioita stooreihin :D
 |
| Joulukuusisensuuri |
 |
| Me <3 |
Ruoan suhteen olikin vähän säätöä, sillä samaan aikaan kun olin kiinni tuomaroinneissa ja kuvauksissa, oli tähän Instagram-ryhmään tullut tietoa viikonlopun ruokailuista. Guest-alueella oli lämmin ruoka klo 14 asti ja olisi pitänyt ilmoittaa klo 13 mennessä, jos ei kerkeä kahteen mennessä syödä. Tämä oli kiva tietää siinä kohtaa, kun luin viestiä ensimmäisen kerran joskus klo 15 aikoihin. Tunnollisena henkilönä ajattelin että selvä, jos ei ole ruokaa niin käymme itse etsimässä jotain, olihan tapahtumassa suuri ruokakoju-aluekin. Ei siis käynyt mielessä edes kysyä että olisiko ruokaa vielä, kerta oli sanottu että sitä olisi vain klo 14 asti.
Ruokatarjonta koostui pääasiassa erilaisista aasialaisista ruoista ja päädyimme japanilaista ruokaa tarjoavaan kojuun. Koju tuntuu kyllä vähän lattealta sanalta, kun kyseessä oli enemmän pop up ravintola, jossa oli 20 henkilöä töissä :D Odotimme jonossa 40min, ruoka itsessään tuli ihan parissa minuutissa. En jotenkin edes huomannut että jonotimme noin kauan, sitä tuli vain ihmeteltyä tapahtumaa ja juteltua niitä näitä koko ajan.
 |
| Kojuja ja ihmisiä riittää |
 |
| Nam!!! |
Vaikka ruokatarjontaa oli paljon, missään ei ollut oikein erityistä paikkaa, jossa sen olisi voinut syödä. Hipsimme guest-alueelle näiden omien ruokiemme kanssa ja samalla chattia lukiessa huomasin, että joku oli kysellyt myös ruoan perään näin myöhässä. Tähän vastattiin että ruokaa löytyy kyllä, kerroin samalla että olimme syöneet jo muualla, kun luulimme että ruokaa ei enää ole (jos he vaikka keräävät jotain listaa siitä, ketkä ovat syöneet tms). Kerroin tästä siis hyvin ilmoitusluontoisesti, en mitenkään vihaisesti. Vastaukseksi "it doesn't hurt to ask", mikä särähti vähän ikävästi omaan korvaani. Tämä ruokailun aikataulu olisi nimittäin voinut kertoa jo hyvissä etukäteen eikä keskellä kiireistä kisapäivää, jotta kaikki olisivat saaneet tiedon ajoissa.....
Noh, kävimme hakemassa jälkkärit tästä samasta ruokapaikasta ja pääsimme kohtamaan hyvin mielenkiintoisen työntekijän. Hän oli kysymässä että paljon laitetaan (ruokaa) ja totesimme että söimme jo muualla, ja hän kirjaimellisesti pyöritteli silmiään meille! Uskomatonta. Hän myös tömisteli kävellessään eikä hymyillyt yhtään. Paikalla oli muutama muukin kisaaja ja pohdimme, olikohan hänet laitettu ylitöihin tms kun käyttäytyi noin passiivis-aggressiivisesti.
Pyörähdin nopeasti tapahtuman puolella syömisen jälkeen mutta ihmismassa oli niin älytön ja meteli samaten, etten viihtynyt kovinkaan pitkään. Samassa isossa hallissa oli siis myyntipöydät (joista monista ei ollut varma. onko aitoa tavaraa), taidekuja, joku pienempi lava jossa oli idoliestyksiä ja cossikisat, pelipiste ja paljon muuta. Tähän päälle vielä joku 50k ihmisiä tönimään aivan liian lähelle.
Piti alkaa valmistautumaan myös lavasteiden punnitukseen ja mittaamiseen, sillä kisassa oli tarkat rajat lavasteiden koolle. En ollut huolissani omasta lavasteestani, kotona vaa'an päällä punnitessa koko hökötys ilman kangas oli ollut jotain kolmen kilon luokkaa (maksimi oli 10kg) ja mitat oli otettu sallittujen rajojen sisällä (2m leveä ja korkea ja 1m syvä).
 |
| Lavasteiden roudaamista ja mittailua |
Loppupäivä kuluikin backstagella muiden lavaharkkoja katsellessa ja odotellessa omia. Mua alkoi jotenkin jännittämään kun lavaharkoissa olikin yleisöä (eli muita kisaajia ja assarit), kun Suomessa on usein vaan lavaninjat ja stage manager. Oli kyllä ihana nähdä vihdoin muiden esityksiäkin kun oltiin yhdessä vaan tuskailtu niiden tekemistä Discordissa! Ja pääsi hurraamaan oikein urakalla ja kannustamaan, kun osaa jännitti esiintyminen tosi paljon.
 |
| Pääsali |
Pohdin että tuleekohan mulla olemaan samanlaisia ongelmia kuin Comic Conissa messumatto-lattian kanssa, joka tarttui kiinni helmaani lavaharkoissa ja hankaloitti asunvaihtotempun tekemistä. Tällä kertaa tarttumisvaarassa olivat shoecoverit, jotka saattoivat irti lähtiessään jäädä pyörimään kiusallisesti nilkkani ympärille. Vääntynyt jalka-look ei ollut se, mitä tavoittelin tällä esityksellä. Yllätyin myös, kun lattia olikin harmaa eikä punainen, kuten kaikkina aiempina kertoina on ollut. Parempi vaan, sillä pelkäsin vähänettä olenko vain yhtä punaista kasaa lattian kanssa esityksen lopussa :D
Lavaharkka meni ykkösellä purkkiin, kengät vähän liikkuivat alussa mutta menivät jotenkuten takaisin paikalleen ennen kuin potkaisin ne kunnolla pois esityksen aikana. Sain hirveästi energiaa kun muut huusivat yleisössä! Keltaisen asun laittamiseen menisi ainakin 5min ja lavaharkka-aikaa oli about tämän verran, en kokenut tarvitsevani toista läpimenoa jotta pysytään aikataulussa. Stage manager vaikutti silmin nähden helpottuneelta tästä.
 |
| Minä kun lavaharkat onnistui |
Pääsimme kahden maissa lähtemään paikalta ja päivä ei suinkaan päättynyt tähän, vaan illalla hotellilla meillä olisi juhlat, jossa jaettiin tuodut lahjat ja muut tuomiset. E2C-organisaatio oli myös hommannut syötävää ja juotavaa tämän lisäksi. Ruokaa oli aivan älyttömästi ja porukka lähtikin kiertelemään huonetta tyylillä "hei haluatko maistaa maan x herkkua y?" keskustelunavauksena. En muista puolikakaan mitä tuli syötyä, mutta mikään ei ollut ainakaan pahaa :D Toin itsekin juuri Pandan lakuja (täytelakut ja mansikanmakuiset) koska lakritsi ja salmiakki jakavat niin paljon mielipiteitä. Pari ainakin totesi ensi alkuun "I don't like liquorice, but for you, I can try" ja tykkäsivätkin näistä vaihtoehdoista.
 |
| Me ja Alankomaiden tiimi <3 |
Kuvaaja Axel toi juhliin myös valokuvapaperille tulostetut kollaasikuvat hänen ottamistaan kuvista meidän cosseista samana päivänä, ihan tajuttoman nopeaa toimintaa! Yhteisenä aktiviteettina oli jakaa terveisiä ja nimmareita muiden kollaasikuviin. Ranskan edustaja oli tehnyt myös E2C-muistokirjan, johon halusi jokaiselta maalta oman aukeaman ja terveiset! Hänellä oli myös polaroid-kamera mukana ja yhteiskuvia sai liimata samaiseen vihkoon omalle aukeamalle.
 |
| Me ja Belgian tiimi <3 Näytän ihan munalta näissä kun ei ole otsista :D |
Ilta menikin aika myöhäiseksi kun oli niin hyviä juttuja kaikkien kanssa! Puheenaiheina olivat luonnollisesti kuluneen päivän tuomat fiilikset, jännitys seuraavan päivän kilpailua kohtaan sekä kulttuurierot ja yhtäläisyydet. Viron tiimi esim kertoi, että suomen kieli kuulostaa todella söpöltä heidän korvaan ja Hesen paprikamajoneesi on parasta.
 |
| Ryhmäkuvakaaos |
Menin nukkumaan joskus klo 1 aikoihin muistaakseni :D
Sunnuntai 30.11.
Päivän aikataulu:
6:00 Herätys
8:30 Kokoontuminen aulaan ja bussiin asettautuminen kohti tapahtumapaikkaa
9:00 Tapahtumapaikalla
12:30 Backstagella/pukuhuoneissa valmiina
13:30 Finaali alkaa
15:00 Finaali loppuu, ruokatauko alkaa
15:45 Takaisin backstagelle palkintojenjakoon
16:15 Palkintojenjako
19:00 Bussi lähtee takaisin hotellille
Pirteänä (not) pystyyn ja aamupalalle! Tähän mennessä olimme Yujinin kanssa olleet aina ensimmäisten joukossa aamupalalla, Slovakian edustaja punaisine kasvomaaleineen oli tosin aina ennen meitä jo syömässä :D Laitoin itsekin taas meikit ja peruukin hotellilla, asun vasta myöhemmin tapahtumapaikalla.
Meille oli mysteeristä aikataulussa ollut "9-12 preparation" ja ilmeni, että se ei tarkoittanutkaan mitään varsinaista ohjelmaa, vaan sai tehdä mitä halusi. Kiertelimme Kreikan ja Norjan tiimien kanssa tapahtumassa heti aamusta jolloin siellä oli paikat jo auki, mutta kävijöitä ei juurikaan. Ehti siis hyvin ihmetellä tarjontaa ilman hälinää ja ruuhkaa. Juttelin aamusta Norjan edustajan kanssa Suomen nykyisestä työttömyystilanteesta (vitsailimme myös että onpa masentavat puheenaiheet meillä) ja puhuimme paljon maidemme virkapuvuista ja juhlaa-asuista, joista puhe kääntyi nopeasti pian läheneviin Linnanjuhliin. Oli pakko kaivaa hänelle Googlesta kuvia meidän kättelyistä :D
 |
| Minä ja Kreikan edustaja Bullet Witch selfieitä ottamassa |
Yujin bongasi taidekujalta Flirttistoori-tarroja, mitää!! Toki peli on ranskalainen alkun perin, mutta en todellakaan odottanut näkeväni niitä vielä, kun peli ei ole ollut relevantti vuosiin. Oli pakko ostaa Lysander-tarra, kun cossasin häntä kymmenisen vuotta sitten ja olin parissa ryhmäcossissakin. Myyjä oli myös yhtä hämmentynyt ku kerroimme olevamme Suomesta ja peli on käännetty aikoinaan suomeksi :D
Läksimme kiertelyn jälkeen backstagelle pukemaan cosseja ja odottelemaan kisan alkua. Meidän pukuhuoneemme innostui kuvaamaan erilaisia Tiktokkeja kun aikaa oli runsaasti vielä jäljellä.
 |
| Tiktok-kuvaukset |
Aloimme ihmettelemään kun kukaan ei tullut kyselemään tai hakemaan meitä, ainoa ohjeistus oli tullut pitkin päivää Instagram-ryhmässä että "pääsaliin ei saa mennä omin päin" "jos haluatte pääsaliin/backstagelle niin tulen hakemaan" yms niin emme lähteneet myöskään itse kulkemaan sinnepäin. Puolisen tuntia ennen kisan alkua Belgian edustaja Signless tuli ovelle että "hei tyypit teitä venataan tuolla bäkkärillä, tulkaa äkkiä!!" ja lähdimmekin aika ryminällä kohti kisoja. Kisojen aikana oli vain stage manager ja kaksi lavaninjaa, joista kukaan ei pystynyt meitä hakemana ja olettivat, että valumme itse paikalle. Onneksi Belgian edustaja tajusi tulla hakemaan, koska olisimme muuten vielä kuvanneet hassuja videoita pukuhuoneessa :D
 |
| Saksan tiimi RuCher ja MissTrisch |
 |
| Slovakian edustaja Quee_cosfail |
 |
| Norjan edustaja Luma, Espanjan edustaja Taifu ja Kreikan edustaja Bullet Witch |
 |
| Liettuan edustaja Sleepy Moth ja (photobombaava) Norjan tiimin assari Henrik |
 |
| Italian edustaja Laryneko |
 |
| Tsekkien edustaja Kaya Kirkland |
 |
| Alankomaiden edustaja Silvi |
 |
| Ranskan edustaja Brenadine |
Kilpailukin oli (onneksi) reippaasti myöhässä niin saimme rauhassa asettua aloilleen. Meillä oli lavan takana pieni televisio, josta striimi näkyi meille. Emme tienneet sen enempää mitä kisan aikana tapahtuu,yllätyin miten pitkä alkujuonto oli ja ilmeisesti sponsorivideoita näytettiin myös urakalla. Selailin kännykkää ennen kisan alkua ja äh miten paljon kaikki kannustivat Instassa! Olin ihan häkeltynyt miten paljon sekä kaverit että mulle tuntemattomat ihmiset toivotti tsemiä ja katsoi striimiä ;___; Kiitos kaikille!
 |
| Bakcstagen yleisö |
Kisan aikana keskityimme kaikki hurraamaan niin paljon kuin ääntä vaan lähti kanssakisaajille, tuomaristo kertoikin kisan jälkeen meille että meidän huutomme kuului takaa aika lujaa :D Mutta yleisö oli ilmeisesti vähän ujompi niin oli ihan hyvä, että pidimme meteliä.
.heif) |
| Yritimme tehdä tähden Bulgarian edustajan Rinan ja Sveitsin edustajan Gum Gumin kanssa |
 |
| Tää näyttää ihan joltain meemikuvalta :D |
 |
| Suomenliput olivat messissä! |
Oman vuoron lähestyessä alkoi jo jännittämään, lähinnä edelleen kengät jotka saattoivat mennä miten sattuu jos liikuin liian nopeaa. Esityksestä ehkä huomaakin, että kipitän vähän tönkösti lavalle. Yritin kuitenkin parhaani mukaan tanssia niin energisesti kuin asu antoi myöten! Tuntui, että lavalla ollessa olin hetkessä ihan täysiä enkä keskittynyt vaan muistamaan ulkoa suunnittelemaani koreografiaa.
Esitys meni jälleen nappiin ja yleisö hurrasi molemmissa asunvaihdoissa, nauroi myös pienesti hassulle taustavideolleni. Kanssakisaajat hurrasivat myös tullessani takaisin bäkkärille ja sain paljon haleja! Oli aivan ihana tunnelma kyllä lavan takana koko kisan ajan <3
Lopuksi tulimme vielä lavalle yhdessä, ei ollut ihan tietoa että tulisiko meidän tehdä jotain ja kuinka kauan, mutta siinä pönötettiin jonkun aikaa vilkuttelemassa yleisölle :D
 |
| Ryhmäkuva kisan jälkeen |
Kisan jälkeen meillä oli noin tunti aikaa käydä syömässä, mutta oli hankalaa päästä guest-alueelle kun tapahtuman kävijät halusivat ottaa meistä sekä meidän kanssamme kuvia. Ihmisiä tuli jopa ihan jonottamaan, kääk! Tuntui ihan julkkikselta seisoskella siinä perheiden kanssa. Muutama kävijä tuli kertomaan pitäneensä esityksestäni ja yksi perheenisä kertoi äänestäneensä minua jopa kahdesti, koska tykkäsi esityksestäni niin paljon :D Hän totesi myös että "bold character choice" mikä jäi mysteeriksi että millähän tavalla hän tarkoitti tämän kommentin, todennäköisesti hahmo/asu ovat niin yksinkertaiset tuollaiseen isoon kisaan, että oli ehkä rohkea valinta lähteä sellaisella? Mene ja tiedä.
 |
| Assarit joutuvat naulakoiksi kisaajien poseeratessa |
Ruokailussa törmäsimme samaan staff ladyyn kuin edellisenä päivänä, valitettavasti asenne ei ollut muuttunut ja saimme tietää, että listalla olleet liharuoat olivat loppu ja tarjolla on vain tofucurrya ja riisiä. Tämä oli (ainakin mulle) ihan ok, mutta tapa millä staff ilmaisi asian oli kertoa jokaiselle meistä (n. 8hlö) erikseen että "no meat" niin että hän pisti kädet ristiin aina sanojen no ja meat välillä. Emojein ilmaistuna " No🙅♀️meat🙅♀️ " :D
Pöydässä ollessamme yksi oli kaatamassa vajaasta pullosta limsaa itselleen seisten, sama staff tul isanomaan "sit!" ja otti pullon mukaansa. Hämmenyksen jälkeen hän toi täyden pullon samaa limsaa pöytään. Olisi tuonkin voinut ehkä kohteliaammin sanoa, emmekä tiennet miksi limsaa kaataessa olisi pitänyt istua.
Kaiken huipuksi Ranskan edustaja saapui n. 15min meidän jälkeemme ja tyrmistyneinä katsoimme, kun sama staff toi hänelle pöytään hodareita (meille hän latoi ruoat kantiinista ja veimme ruoat itse pöytään), hymyili ja toivotti hyvää ruokahalua......aivan uskomatonta touhua. Katsoimme oikeasti kaikki toisiamme silmät ja suu apposen auki. Enkä siis todellakaan tässä syytä Ranskan edustajaa asiasta, vaan täysin tätä vapaaehtoista. Toivon todella, että muita guest-alueella olevia henkilöitä ei kohdeltu tällä tavalla, sillä tapahtumaan oli kutsuttu mm. japanilaisia idoleitakin.
Tässä kohtaa heräsi myös epäilys siitä, että oliko tässä kyse vain siitä, että emme puhuneet ranskaa niin siksi voi tiuskia ja käskyttää. Eipä olisi ensimmäinen kerta, kun tällaisia tarinoita olisi kuullut (tosin vain Pariisista). Ruoankin suhteen olisi ollut kiva tietää, että listalla olleita hodareita olisi ollut ilmeisesti myös tarjolla, mutta juuri sillä hetkellä kun saavuimme paikalle, olivat muut vaihtoehdot loppu. Ainakin pari muuta meidän jälkeemme tullutta saivat myös hodarit. Olisimme mielellämme odottaneet muitakin vaihtoehtoja jos siitä olisi tiennyt, tofucurry oli ihan ok mutta vitsailinkin että tämä ei nyt maistu ainakaan rakkaudella tehdyltä tällaisen palvelun jälkeen :D
Noh, saimme syötyä ja palasimme takaisin palkintojenjakoon, jotka nekin olivat myöhässä ainakin 20min. Monen kanssa tuli juteltua että palkintojenjako ei oikeastaan jännitä, kun on sinällään aivan sama kuka voittaa kun on niin innoissaan kaikkien puolesta. Kilpailussa palkittiin top 3 sekä paras esitys, paras puku ja yleisön suosikki.
Olin katsonut aiempien vuosien striimejä ja videomuotoinen palkintojenjako oli tätä kautta tullut tutuksi. Tavallaan helpottaa kun ei tarvitse pinnistellä kuullakseen juontajan puheet, mutta tuntui hassulta seistä lavalla niin että olimme osittain selin yleisöön. Pahoittelin vieressä olleelle Saksan edustajalle että mylvin siinä niin äänekkäästi :D Sijoitusta tai muita ei tullut, mutta kuten sanoin, ei asia haitannut mitenkään tässä kohtaa. Esim. Italian esityksestä osasi sanoa jo lavaharkkojen jälkeen että tulee tod. näk voittamaan jotain, puku oli upea ja esitys hyytävä!
 |
| Palkintojenjako |
Voittajat:
1. Sija Slovakia, Quee_cosfail
2. Sija Puola, Asayu
3. Sija Alankomaat, Silvi
Paras puku: Liettua, Sleepy Moth
Paras esitys: Italia, Laryneko
Yleisön suosikki: Italia, Laryneko
 |
| Silvi nappasi kolmossijan! |
Heti kilpailun jälkeen alkoi lavasteiden purku ja saimme tässä kohtaa myös osallistujamitalit, jotka tulivat hienoissa pidikkeissä! Harmillisesti kisaajille jaettiin myös sponsorikasseja, mutta en saanut kassia missään kohtaa. Selvittelyn jälkeen ilmeni, että ainakin kolmelta puuttuu kassit. Olen aika varma, että top 3 ei pitänyt saada kasseja kun saivat jo sponsipalkintona lahjakortin, mutta tieto ei varmaan kulkenut hyvin järjestäjien kesken. Kassissa oli craft foamia, jota onneksi sain jo SM-kisoista enkä ole niitäkään vielä käyttänyt :D Harmittelin asiaa pukuhuoneessa ja Saksan edustaja yhtäkkiä tuli antamaan minulle tämän:
 |
| Niin hieno! |
Pelasti koko päivän ja oli paras palkinto koko kilpailusta! Hän ei kuulemma kerennyt tehdä kaikille käsikoruja mutta olin jäänyt mieleen somesta, kun kuulemma hymyilin niin paljon kaikissa kuvissa?? ;___; äääää!!!!
Lavasteen kanssa pohdin, haluanko tuoda sen kokonaan takaisin vai jätänkö pahvit Ranskaan. Tavallaan harmi heittää roskiin iso työ, mutta toisaalta matkalaukkuihin saisi lisää tilaa kaikille tuliaisille ja lahjoille muilta kisaajilta. Päätyin lopulta jättää pahvit pois ja säästää kaiken muun, olin kuitenkin ottanut kuvat valmiista rakennelmasta jos sen tyyliselle ratkaisulle olisi myöhemmin tarvetta. En usko, että realistisesti tulisin hyödyntämään noita samoja rei'itettyjä ja jesarilla kyllästettyjä pahveja enää uudestaan.
 |
| Rip lavaste |
Tulimme jälleen hotellille ja tiesin, että meillä olisi jotain iltaohjelmaa myös tänäkin iltana ja luulin sen oelvan myös hotellilla. Ilemnikin, että menisimme ihan ravintolaan syömään koko porukalla. Minä kun olin ajatellut että voisin olla höntsävaatteissa ja hiukset ties miten, mutta pitikin vähän freesata koko päivän peruukin alla muhineet hiukset ennen ihmisten ilmoille menoa.
 |
| Piirustelua |
 |
| Meidän viimeiset terveiset! |
Ilta sujui syömisen, selfieiden ottamisen ja juttelun merkeissä, osalla lähti lennot jo heti aikaisin aamusta niin piti hyvästejäkin heittää. Tässä kohtaa heräsi myös ajatuksia siitä, että voisi oikeasti yrittää käydä esim. Virossa J-Tsoonissa ja Närconissa, joihin tulisi näitä kilpailussa tavattuja uusia kavereita ;__;
 |
| Liettuan edustaja Sleepy Moth <3 |
 |
| Viron tiimi Annyu ja Kristiina |
Ilta venyi taas hotellille päästyä ja menimme nukkumaan joskus kahden aikoihin, hups.
Maanantai 1.12.
 |
| Nyyh! |
Ylitin itseni tehdessäni tähän mennessä haastavimman asunvaihtoni onnistuneesti sekä kenkien quick changen, samaten onnistuin suunnittelemaan, toteuttamaan ja kuljettamaan toiseen maahaan ison lavasteen joka täytti kaikki vaatimukset! Ihana Yujin oli tärkeä osa matkan sujumista sekä onnistumista ja yhdessä olimme ihan supertiimi!
 |
| Hirveästi kaikkea! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti