Matka kohti Lahtea peruukkipää sylissä |
Perjantai oli aika lailla perus hengauspäivä, tsiigattiin avajaiset ja #tatakaishow oli parasta mitä missään avajaisissa on nähty ja päätös päättäjäisiin menosta lyötiin lukkoon saman tien. Ei voinut kuin ihailla miten näyttelijät paiskoivat itseään maahan, kun esittivät saavansa turpiin vastustajalta ja tekivät ties mitä kärrynpyöriä peruukin päässä ilman, että kenenkään asu meni ihan hajalle. Vatsaan sattui kaikki nauraminen ja ~10min show oli niin täynnä erilaisia käänteitä että näin katsojanakin meinasi ihan hengästyä.
Perjantain paras paita |
Tällaisten peilien edessä kelpaa meikata |
Kertoo jotain cossikenkien mukavuudesta ku vaatii tällasen varustelun etukäteen |
Valmiina Sibbelle |
Aamupäivällä ei ollut varsinaisesti ohjelmia muuta kuin cossikisan paikkalippujen jonotus, joten hengasimme porukassa taas lisää ja lepuutin tappokenkien aiheuttamaa kärsimystä jaloissani vähän väliä ties missä. Olen aika huono käymään coneissa ohjelmissa varsinkin, jos tiedän että ohjelmat tulevat myöhemmin katsottavaksi nettiin. Pyrin kuitekin käymään pääsalin ohjelmien lisäksi ainakin yhdellä luennolla jos kiinnostavia ohjelmia vaan löytyy ja tällä kertaa lauantailta löytyikin sellainen.
Hootin ja Huilaileen Anime hiuksissa, hiukset animessa oli aika lailla sellaista settiä, jota odotin kyseisiltä puhujilta varsinkin heidän viime Frostbiten Viitat animessa, anime viitoissa -luentonsa jälkeen, eli vakavaa pohdintaa ja läppä äskdee-tasoa iloisesti sekaisin. En saanut luennosta varsinaisesti uutta tietoa, sillä animeiden hiusjuttuja on tullut mietittyä omastakin takaa ja aika samanlaisiin pohdintoihin olin päätynyt itsekin mm. oikean elämän hiustrendien näkymisestä aikansa animessa. Viihdyin kuitenkin ohjelman parissa karismaattisten puhujien ansiosta ja odotan mielenkiinnolla mahdollisia tulevia ohjelmia heiltä. Plussaa oli tänä vuonna Desuconin puolesta Puusepässä uusi iso screen salin ikkunanpuolisessa reunassa, jonka lähellä satuin istumaan ja näin slidet kuvineen ilman yhtään silmin siristelyä.
Luennon jälkeen suunnitelmissa oli lauantain osalta enää cossikisa. Aika lailla perus settiä mitä suomalaisilta arvokisoilta osaa odottaa, nättejä ja hyvin tehtyjä pukuja mutta esitykset ei niinkään -muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Esitykset eivät varsinaisesti olleet huonoja, mutta monesta tuntui puuttuvan jotain, jonka takia ne vaikuttivat latteilta tai epäselviltä. Yksilösarjassa esityksen dramaturgiaan vaikuttaa tietenkin aikaraja, yhden hahmon show on muutenkin hankala pitää mielenkiintoisena ja hankaluutta lisää erittäin lyhyt esitysaika. Tykkäsin tosi paljon siitä, miten väliaikashow ei ollut vain tanssiesitys vaan sen ympärille oli rakennettu jotain juontakin.
Kisan jälkeen poistuimme takaisin hotelliin koska jalkani olivat poistuneet jo ajat sitten pois pelistä eikä ollut sen ihmeempää tekemistäkään enää conissa.
Sunnuntai alkoi aika lailla samoissa merkeissä kuin edellinen päivä, paitsi ulos kirjautuessa respa halusi ottaa musta kuvan hotellin fb-sivuille kun näytän niin hienolta täydessä cossitällingissä. Kieltäydyin jo ihan siitä syystä, että cossin päällä oli talvitakki ja koitin epätoivoisesti tasapainotella peruukkipään ja monen laukun kanssa kahden käsin voimin enkä edes tiennyt, mihin sävyyn kuva olisi julkaistu. En halua naamaani julkaistavan "nää jännät animetyypit nukku myös meidän hotellissa!!"-kuvatekstin alla.
Luvassa oli paricossausta Teepannun kanssa kisacossien merkeissä. Tuskailtiin kumpikin sitä, miten teimme puvut sillä oletuksella ettei muut kuin tuomaristo tule näkemään niitä läheltä eikä Traconin jälkeen ollut aikaa korjata kuin rikki menneitä osia. Monet tulivat kuitenkin kehumaan asuja ja esitystä, joten ehkä ne eivät olleetkaan niin kamalan näköisiä.
Laitoin sunnuntaille uudet tekoripset, jotka olivat niin jäykät etteivät tahtoneet oikein pysyä silmissäni ja lopulta revinkin ne kokonaan irti, mikä johti kylmään ja märkään seikkailuun parkkipaikalle. Kajaali oli jäänyt meikkipussiin, joka taas oli autossa ja rajaukset olivat menneet ihan hassusti tekoripsien pois ottamisen takia eikä takkiakaan viitsinyt niin lyhyen matkan takia hakea narikasta. Nyt ainakin tiedän, että tuntuu inhottavalta kun jalka, jonka päällä on vain ballerina uppoaa hankeen. Olisin ehkä pärjännyt ilmankin tätä kokemusta, mutta tapahtuma ainakin naurattaa jälkikäteen mietittynä.
Päivän ohjelma oli hengailua ja päättäjäiset. Harmittaa vähän, että Shirayuki jonka asu on rykäisty kasaan noin kolmessa viikossa veti enemmän kuvaajia puolelleen kuin lauantain Polka. jota olin tehnyt non stoppina 3kk ennen Frostia. Lauantain cossia kukaan ei kyllä varmaan edes tunnistanut, kun kyseessä on suht tuntematon peli ja hahmon vielä tuntemattomampi alternative asu.
#tatakaishow jatkui taas päättäjäisissä. Tempo oli vähän hitaampi avajaisiin verrattuna ja jotkut tappelut olivat hitusen liian pitkiä, mutta muuten taso oli taas loistava. Klooni-Narutot olivat paras asia ja Luffyn sukkahousu(?)käsi demonstroimassa käden venyvyyttä oli vain nerokas. Lisää tällaista avajaisiin tai ihan minne vain, menisin ehdottomasti vaikka muu ohjelma ei kiinnostaisi.
Sellainen oli Frosti. Yukiconissa jatkuu taas ja tällä kertaa mammahommissa.
Luennon jälkeen suunnitelmissa oli lauantain osalta enää cossikisa. Aika lailla perus settiä mitä suomalaisilta arvokisoilta osaa odottaa, nättejä ja hyvin tehtyjä pukuja mutta esitykset ei niinkään -muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Esitykset eivät varsinaisesti olleet huonoja, mutta monesta tuntui puuttuvan jotain, jonka takia ne vaikuttivat latteilta tai epäselviltä. Yksilösarjassa esityksen dramaturgiaan vaikuttaa tietenkin aikaraja, yhden hahmon show on muutenkin hankala pitää mielenkiintoisena ja hankaluutta lisää erittäin lyhyt esitysaika. Tykkäsin tosi paljon siitä, miten väliaikashow ei ollut vain tanssiesitys vaan sen ympärille oli rakennettu jotain juontakin.
Kisan jälkeen poistuimme takaisin hotelliin koska jalkani olivat poistuneet jo ajat sitten pois pelistä eikä ollut sen ihmeempää tekemistäkään enää conissa.
Terveellinen iltapala |
Luvassa oli paricossausta Teepannun kanssa kisacossien merkeissä. Tuskailtiin kumpikin sitä, miten teimme puvut sillä oletuksella ettei muut kuin tuomaristo tule näkemään niitä läheltä eikä Traconin jälkeen ollut aikaa korjata kuin rikki menneitä osia. Monet tulivat kuitenkin kehumaan asuja ja esitystä, joten ehkä ne eivät olleetkaan niin kamalan näköisiä.
Laitoin sunnuntaille uudet tekoripset, jotka olivat niin jäykät etteivät tahtoneet oikein pysyä silmissäni ja lopulta revinkin ne kokonaan irti, mikä johti kylmään ja märkään seikkailuun parkkipaikalle. Kajaali oli jäänyt meikkipussiin, joka taas oli autossa ja rajaukset olivat menneet ihan hassusti tekoripsien pois ottamisen takia eikä takkiakaan viitsinyt niin lyhyen matkan takia hakea narikasta. Nyt ainakin tiedän, että tuntuu inhottavalta kun jalka, jonka päällä on vain ballerina uppoaa hankeen. Olisin ehkä pärjännyt ilmankin tätä kokemusta, mutta tapahtuma ainakin naurattaa jälkikäteen mietittynä.
Päivän ohjelma oli hengailua ja päättäjäiset. Harmittaa vähän, että Shirayuki jonka asu on rykäisty kasaan noin kolmessa viikossa veti enemmän kuvaajia puolelleen kuin lauantain Polka. jota olin tehnyt non stoppina 3kk ennen Frostia. Lauantain cossia kukaan ei kyllä varmaan edes tunnistanut, kun kyseessä on suht tuntematon peli ja hahmon vielä tuntemattomampi alternative asu.
#tatakaishow jatkui taas päättäjäisissä. Tempo oli vähän hitaampi avajaisiin verrattuna ja jotkut tappelut olivat hitusen liian pitkiä, mutta muuten taso oli taas loistava. Klooni-Narutot olivat paras asia ja Luffyn sukkahousu(?)käsi demonstroimassa käden venyvyyttä oli vain nerokas. Lisää tällaista avajaisiin tai ihan minne vain, menisin ehdottomasti vaikka muu ohjelma ei kiinnostaisi.
Sellainen oli Frosti. Yukiconissa jatkuu taas ja tällä kertaa mammahommissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti