Ensi kertaa Mikkelissä

Olin Mimiconin lipunmyynnin julkaisun jälkeen pohdiskellut, pitäisikö käydä vilkaisemassa tuo Savon seudulla oleva pienehkö con, josta olin kuullut paljon hyvää tutuilta. Satuin saamaan töistä lomat juuri sopivasti niin, että pääsin sekä Traconiin että Mimiconiin, joten hotelli ja junaliput vaan suoraan varaukseen ja menoksi!

Junamatka taittui Sailor Moonin kanssa

Saavuin kaupunkiin jo perjantaina, vaikka näin jälkikäteen mietittynä conin auetessa vasta klo 12 lauantaina olisin voinut hyvin lähteä Helsingistä jo silloin eikä olisi tarvinnut edes herätä joskus yöllä. Loppupäivä meni lähinnä animea katsellessa ja cossien kunnon tarkistuksella, joten harvinaisen stressitön ja rauhallinen conia edeltävä päivä.

Asettauduttu'd

Lauantai meni lähinnä ihmetellessä paikkaa ja keksien tekemistä, jota ainakin löytyi pukuhuonetta etsiessä. Pukuhuoneet olivat lopulta käytän päässä, joka näytti ensi silmäyksellä päättyvän yhteen huoneeseen jossa oli jotain figuurimaalaista, joten en sinne tajunnut mennä edes vilkaisemaan. Lopulta kun olin sitä mieltä, että figuuripajatila oli ainoa käytävä, jota kautta pääsi pukkareihin niin päädyin sinne ja se ei ollutkaan huone, vaan eräänlainen syvänne josta jatkui käytävä sitten pukkareihin. Ei ollut kovin tervetullut olo, kun ratkaiseva käytävä oli tukittu tuoleilla barrikadiksi. Tiedä sitten, oliko informaatiokatkos kyseessä pukuhuonetilojen järkkääjän ja ifguurimaalauspajan välillävai eikö kukaan tullut ajatelleeksi, että kävijät laukkujen kanssa rynnivät figuurityyppin ohitse jatkuvasti ja tuolit eivät esteinä ainakaan helpota.

Portaitaaa

Oletin olevani lähinnä yksikseen kun en ollut pahemmin kuullut keitä tuttuja olisi tulossa koko tapahtumaan mutta suureksi onnekseni törmäsin sattumalta Yujiniin, joka oli samassa tilanteessa. Päätimme mennä ääniraidan teosta kertovaan ohjelmaan ja cosplaykisaan, jotta tulisi jotain muutakin tehtyä hengailun lisäksi. Oli hassua bongata hirveä kasa väliltä 8-13v kävijöitä, joilla oli melkein sama koulupuku kuin mulla, mutta selkeästi ne olivat jotain random koulupukuja ebay/wish/aliexpress-akselilta eikä niinkään cosseja. Vitsailtiin että mulla on täällä oikee ryhmäcossikin kasassa :D

Kati "Katskaa" Rolamon Ääniraidan ABC oli lyhyt ja ytimekäs paketti ääniraidan tekoon aloittelijatasolla esim. cosplayesityksiin ja sain juusi sellaista infoa, kuin odotin saavani. Traconin esityskisaa varten esityksemme ääniraidan väsäsi kaverini, jolla oli aiempaa kokemusta vastaavasta ja itse hölmänä tuijottelin vain vierestä ja arvioin erilaisten ilmaisten äänitehosteiden laatua. Sen jälkeen päätin, että haluan oppia myös itse ääniraitojen salat, jotta voin alkaa työstää tulevia esityksiä kisoja varten eikä tarvitse olla riippuvainen kenestäkään.

Cossikisat koostuivat Hall cosplaysta ja photshoot-kisasta, johon päätin myös osallistua ensimmäistä kertaa. Mitään voittoa en lähtenyt tavoittelemaan, lähinnä halusin kokeilla että saako tällaisesta kisamuodosta mitään kiksejä itselle.

Kisakuva, mallina SparkleRin

Olihan se joo ihan jännää nähdä itse otettu kuva valkokankaalla, saa nähdä innostunko nyt tulevaisuudessa osallistumaan. Ei ole tuo valokuvauspuoli ihan sitä ominta aluetta (vielä...!), mutta tässä on aikaa vielä oppia vaikka mitä. Hall cosplay oli...noh, mitä hall cosplay nyt yleensäkin on. Yllättävän paljon kisaajia oli otettu mukaan ja kaikki olivat vielä ihan ns. oikeita cossaajia eikä jotain mitä nyt sattui löytymään myyntipöytien välistä kyyhöttämästä peruukki päässä paremman puutteessa.

Tommitheone nappasi hyvän kuvan!

 Kisojen jälkeen jäin hölisemään käytäville ja mieli halajasi paluuta takaisin pehmeään hotellin sänkyyn. Paluumatka ei mennytkään niin hyvin kuin kuvittelin, juuri kun astuin ulos Mikaelista ja kävelin jotain 10 askelta, taivas repesi totaalisesti ja kaatosateen seuraksi liittyi uhkeat salamat ja mylvivät ukkoset. Vainoharhaisena ukkospelkääjänä suljin kiltisti sateenvarjon ja talsin kilometrin verran näkyvyys nollassa vesisateen takia takasin päin ja onnistuin eksymään hetkeksi kun en oikeasti nähnyt yhtään mitään ja silmätkin aloivat vuotaa naamaan jääneen meikin takia. Ainakin oli ihan nätti sateenkaari matkalla! Ja koko meikki säilyi vahingoitumattomana, joka ei kauhean hyvin matchannut naamaa pitkin litimärkänä valuvaan tukkaan ja kosteisiin löllövaatteisiin.

Sunnuntaina koitti sitten ns. Se syy tulla koko coniin, eli cosplaykisa. Harvemmin lähden mihinkään hurjan kauas coniin ilman jotain selkeää syytä mennä sinne ja kisaaminen on varmaan yksi yleisimmistä syistä miksi olen päätynyt milloin mihinkin.

Päivä alkoi aika lailla tuomaroinnilla, olen ollut niistä jo aika monta kertaa joten en pahemmin jännittänyt tilannetta etukäteen ja sain kerrottua about kaiken, mitä halusinkin. Tuomarointitila oli upea, seinät oli vuorattu peileillä ja tilaa oli vaikka muille jakaa.

Pakko ottaa yhmiä kuvia 

Ennen kisaa oli luppoaikaa noin parin tunnin ajan, joten palloilimme Yuijin kanssa milloin missäkin ja päädyimme meidokahvilaankin. Kävijöitä oli selkesti edellistä päivää vähemmän, joten mahtui ihan helposti kulkemaan ympäriinsä kun kaunis sää oli houkutellut kävijöitä myös ulos.

Salakuva pihapomeista :3

Olikin jo aika siirtyä bäkkärille ja tuli siinä samalla jutustelua muiden kisaajien kanssa. Olikin kulunut jo vuosi edellisestä lavallaolosta, joten oli mukavat fiilikset vielä tässä kohtaa.

Onpas mun pohkeet lihaksikkaat

Harvemmin varsinaisesti odotan sijoitusta, mutta varmaan jokainen joskus kisannut on ajatellut penkillä istuessaan "jos minä nyt sitten tällä kertaa...!" joten samaa koin itsekin tuona hetkenä. Kun omaa nimeä ei (taaskaan) mainittu, olo oli aika sellanen jaahas okei, vaikka totta kai päällimmäisenä fiiliksenä oli ilo kun Yujin tuli ja meni sijoittumaan toisessa kisassaan! Kaikki sijoittuneet olivat ihan ansainneet sijansa ja olin samaa mieltä tuomareiden kanssa.

Eri juttu oli tuomareiden kritiikin aikana ja jälkeen. Olin ajatellut, että kyse oli samasta kuin joissain muissa kisoissa joissa olen ollut että "harkitsimme sinua kolmannellee sijalle, mutta tää toinen kisaaja x nyt olikin vähän parempi :)" joka omalla tavallaan lämmittää, että hei mua edes ajateltiin sijoitukselle. Tällä kertaa en ollut lähelläkään ja koko tuomarointi tuntui lannistavalta ja häpeälliseltä itselleni, koska suurin osa ajasta meni pelkkään kritiikkiin vaikka muiden kisojen palautteissa on mennyt jotain 50/50 tai 40/60 positiivisten ja negatiivisten pointtien kanssa. Ajattelin kyllä etukäteen, että chibireffikuva ei ole se paras mahdollisin kisaa ajatellen, mutta perustelin tuomaroinnissa kaikki valinnat, joita olin päätynyt sitten tekemään.

Sain kyllä jälkikäteen tuomarointia päässä läpikäyneenä kaikki pointit, mitä he halusivat sanoa cossistani mutta itse tilanteessa ainakin omaan korvaan osa töksäytettiin tosi pahasti ettei itku ollut kaukana, koska en osannut odottaa ollenkaan sellaista palautetta saati ottaa vastaan sitä siinä hetkessä. Pahin oli varmaan "koko cossi oli kaikilta osin jotain sinnepäin", joka oli kuin märkä rätti vasten kasvoja. Mutta hei, ainakin sukista ja kengistä tykättiin.
Tykkäsin cossista todella paljon ja luulin, että tämä on nyt sitä parasta mitä musta irti saadaan ja se myös näkyy muille. Ainakin opin nyt ihan kantapään kautta, että parhaansa yrittäminen ei aina riitä ja se pitää vain hyväksyä (ja tulla viel paremmaksi) vaikka sattuu myöntää. 

Ajattelin aluksi tehdä aiheesta noin yleisesti ottaen oman postauksensa, mutta aikani asiaa märehdittyäni ajattelin, että siitä tulisi enemmän itsensä säälimistä tai monet varmaan saisivat sellaisen vaikutelman enkä tahdo leimaantua "miksen mä sijottunu byää äiti sano et tää asu on kiva"- cossaajaksi. Pitää vähän tunnustella fiiliksiä kisaamisen suhteen näin jatkossa, koska tämä oli sen verran kova kolaus etten ole ihan varma enää mitä haluan tehdä.

Menipäs loppu vähän masentavaksi, mutta all in all Mimicon oli ihan mukava tapahtuma, jonne luultavasti en vain kävijäksi viitsi tulla sillä con ei tarjonnut kohta 10v coneja tallanneelle mitään erikoisempaa. Töihin sinne ehkä tulevaisuudessa, saa nähdä. 

Tapahtumantäydetön Tracon

Traconissa tuli käytyä ja tällä kertaa ei ollut mitää erikoisempaa ohjelmaa luvattuna sinne. Päätin korjauttaa Frostissa nähdyn Polkan, jonka kampausta en ehtinyt tehdä sinne ajoissa.

Lauantaina reissu alkoi Helsingistä ja peruukin kuljetus paikan päälle olikin aika mielenkiintoinen projekti. Oli myös hassua 3 ihmisen voimin juosta pukuhuoneeseen heti, kun liput oli vaihdettu että saadaan hyvä spotti pukea mulle cossi päälle.

Nalle Buff Traconissa

Tämän jälkeen oli raivokasta hengausta ja cossikisat lauantaina osalta. Saimme varmaan koko salin surkeimmat paikat eli permanto ja vielä alin rivi sieltä, jossa kaide blokkaa osan lavasta. Sääli, kun WCS-kisaajia oli niin vähän mutta minkäs teet kun on niin suuren luokan kisat kyseessä. NCC-edustajia taas riitti vaikka muille jakaa, vitsailinkin että heistä voisi parittaa osan ja heittää WCS:än kisaamaan. Oli harvinaisen kovatasoinen NCC kyllä tänä vuonna, säälin tuomareita jotka joutuivat niin vaikean valinnan päättämään.

Loppupäivän oli vuorossa lisää paikallaan olemista ja tuttujen ja kavereiden näkemistä, joku jopa tunnisti mistä cossasin! Sain paljon kehuja myös uusitusta peruukista ja asusta muutenkin, jonka seurauksena päätin että tällä puvulla vielä kisataan joskus. Olisin alun perin Mimiconiin mennyt Polkalla, mutta peruukin tekovaiheessa kuljetuskysymys tuli mieleen kun olen matkassa yksin ja vielä junalla.

Päivän päätteeksi raahauduttiin majapaikkaan, joka oli vime vuodesta tuttu poikaystävän mummon koti. Oli ihanaa istua valmiiksi katettuun pöytään ja mummo halusi ottaa kuvia cossista, joka on "niin söpö ja herttainen, mee nyt ihmeessä kisaamaan"

Hän tuli mukaan perheeseen :3

Sunnuntai kului aika lailla samoissa merkeissä, hengailua ja cossikisan katsominen. CMV-kisa oli kiva lisäys ja uusi juttu esityskisan ja hall cosplayn rinnalle, saa nähdä saako tämä kisaformatti miten tuulta siipiensä alle kun CMV ei ole niin juttu vielä Suomessa kun muutamat tekevät joskus. Traconin kokoisessa tapahtumassa yksilö/pari/ryhmäkisa olisi toiminut paremmin, kävi sääliksi kun sunnuntaina heillä oli aikaa noin tunnin verran etsiä kisaajia lauantain lisäksi.

Kaksi turria

Piti mennä pariin ohjelmaan mutta laiskuus yllätti, joten loppujen lopuksi päivä joostui kahvilassa istuskelemisesta ja rytmipelien pelaamisesta. Tänä vuonna Tracon skarppasi myös ohjelmien taltioinnin kanssa, joten katselen niitä luultavasti jälkikäteen. Positiivinen yllätys oli myös musiikin soitattamisen kielto järjestyssännöissä, valitettavan moni ei tätä noudattanut mutta noin muuten tapahtuma ei tuntunut omaan korvaan turhan äänekkäältä. Sama myös cossikisojen ovien avausten suhteen. parven ovet olivat jo reilusti ennen kisaa auki, eikä käynyt kuten viime tai edellisenä vuonna että olisi joutunut sen 20min odottamaan kisan jo alkaessa että ovet edes avataan.

Olikin jo kotiinlähdön aika ja jäi vähän sellainen no jaa-fiilis, en tehnyt mitään merkittävää enkä käynyt pahemmin kisojen ulkopuolella ohjelmissa, perus "oli kiva nähdä kavereita"-setit ja silleen. Vaikka ongelmia olikin jonkun verran Traconin suunnilta, en kokenut tapahtumaa itsessään huonoksi. Olisi pitänyt vain itse tehdä jotain erikoisempaa kuin hengailu käytävillä, vaikka se kivaa onkin.

Mimicon jo kolkuttaa ovella ja siellä sitten tas kisaamista!

kyllä, se on sonic-paita

Tehdään animekiehkurat - näin valmistui Polka

Polka Eternal Sonatasta on ollut yksi haavecosseistani jo vuosien ajan ja niin sanottu "tavoitecossi", jonka teen kun koen olevani tarpeeksi hyvä ja saavani aikaan sellaista jälkeä, joka kelpaa tähän cossiin. Näin 6 vuotta cossanneena ajattelin, että nyt olisi aika.

Tämä versio, ei se perus punainen

Lähdin ensiksi liikkeelle mekosta, joka tuntui tutuimmalta vaiheelta. Kankaan jouduin värjäämään itse, mutta ei ole ennen tullut harrastettua mitään sellaista niin pääsin nyt näpertelemään värijauheiden kanssa vessassa. Olen aika mutu-ihminen, joten heittelin väriä sankoon jonkun verran ja testipaloilla päädyin sitten oikeaan sävyyn, joka värjääntyi ihan kivasti ja tasaisesti! Puuvilla oli muutenkin päämateriaalina tässä cossissa, sillä halusin saada sellaista maalaistyttö-vibaa tähän kun hahmokin on vähän sellainen. 

Ihanan epätasaista

Yläosa kasassa

Mekkoo

Helman kirjontaa

Huopaisia uukkareita

Vedin jokaisen pykäpistolla ":D"

Halusin cossiin mahdollisimman paljon kirjontaa juurikin sen maalaistyttöteeman takia ja sitä tässä kyllä riitti. En ole pahemmin kirjonut oikein mitään, joten aikaa meni googlatessa sopivia tekniikoita ja malleja sillä halusin käyttää mahdollisimman montaa eri tekniikkaa.

Huivin kirjailua

Essun ja polvihousut värjäsin teellä saadakseni vähän luonnollisempaa väriä, sillä Eurokankaan luonnonvalkoinen puuvilla näytti melkein keltaiselta. Mustan liivin/boleron päätin tehdä mokkanahasta saadakseni vähän eri tekstuuria pukuun ja mielestäni materiaali sopi hyvin muiden kankaiden kanssa. Päällystin samalla kankaalla myös kengät, ettei se paistaisi liian paljoa muista. 

Valmiit housut

Sirkkoja boleroon

Karvakankaan harjausta

Itse nyöritetty rusetti

Rannekukan tein mikrokuitukankaasta, koska tiesin että sen reunat pystyy polttamaan niin, että kangas taipuu vähän sisäänpäin ja näyttää enemmän realistiselta kukalta. Vetelin siis kangastilkkuja kynttilän päällä samalla, kun äiti oli selän takana valmis soittamaan palokuntaa paikalle. Tiedättekö itse neulottujen pipojen ne isot tupsut? Tein tämän kukan heteen samaan tapaan :D oli muuten vaikea saada niin pientä palloa aikaiseksi.

Sukkahousut koostuvat sukkaosasta ja raidallisista legginseistä, jotka olivat alun perin sukkahousut mutta leikkasin sukkaosat irti. Sukat ovat ihan perus trikoota, josta tein sukan malliset pussit ja maalasin kuvion.

Kun sukkahousut olivat vielä sukkahousut

Kengät olivat alun perin saappaat kirpparilta ja olisi harmittanut, jos olisin niitä ihan saappaina tarvinnut sillä toisen kengät vetoketju olikin valmiiksi rikki. Leikkelin saapasosat irti ja muotoilin tarvittavan mallin, jonka päällystin sillä mokkanahalla ja muilla härpäkkeillä.

 Kengän takaosan avattu tölkki- kiehkurat ovat vain rautalankaa, jonka päällystin samalla kankaalla ja ompelun muuhun kenkään kiinni. Suureksi ihmetykseksi kangas on pysynyt paikallaan pelkän kuumaliiman voimalla, jolla liimasin sen kiinni kenkään. 

Tykkään tästä päällystyksestä, niin siisti

Dekimashita

En ehtinyt aluksi tehdä tarpeeksi animeita kiehkuroita Frostia varten, jonne tämän cossi aluksi valmistui mutta Traconiin tein sitten ihan kunnon pötkylät. Koko höskään upposi 3 pitkää peruukkia, osittain sen takia että ensimmäinen yritys pötköjen kanssa meni pieleen ja piti tilata lisää kuitua.

Pohjana on lasikuitunauhaa, jonka sisälle tungin rautalankaa ja liimasin pikaliimalla pari kerrosta kuitua päälle. Käytin alimpiin kerroksiin huonointa ja karheinta kuitua mitä löysin, sillä se peitti kerralla enemmän ja myöhempien kerrosten liimaaminen oli huomattavasti helpompaa kun liima ei valunut nauhan reikien välistä ihan muualle. Loput kerrokset vedin erikeepperi + hiusgeeli + vesi-seoksella ja tähän prosessiin meni noin kolme viikkoa pelkän kuivumisen takia, eli mistään nopeasta hommasta ei ollut kyse. 

Niin paljon kuitua

Siiliparat ;__;

Siinä ne roikkuu

Onneksi tuli letit niin sain peitettyä rumat pötköt (vasen)

Tein pohjaperuukkiin paksummasta rautalangasta ns. tukiverkon, johon kiinnitin nämä kaksi pötkylää että ne eivät kiskoisi peruukin kuiturivejä alemmas painollaan. Peruukin otsaosassa on myös klipsuja, joilla koko komeus pysyy päässä eilä lähde valumaan. Huivi päässä auttaa myös pitämään peruukkia paikallaan, sillä kiristän sen takaa parilla napilla paikalleen jokaisella käyttökerralla. 

Kalastajanlangalla ommeltu tukiverkko

Viimeisiä kerroksia viedään

Sellainen oli ruumiinavaus tähän cossiin, pitää jatkossakin tehdä vähän isompia projekteja sillä niiden parissa työstentely antaa minulle cossaajana paljon enemmän kuin tavallisempien asujen teko. Pääsee näpertelemään kaikkea jännää, mitä ei ole ennen edes tullut ajatelleeksi.