Nekoconissa kissankorvat päässä

Kesäconit eivät tänä vuonna loppuneetkaan omalta osaltanu Desuconiin, vaan suuntana oli vuosien jälkeen jälleen Kuopio, jossa olin viimeksi Animeconissa 2015. Olin jälleen kerran mammahommissa ja koska kisat olivat sunnuntaina, oli lauantaina tiedossa hengailua ja Digimon-näytelmän katsominen ensimmäistä kertaa.

Lauantain ensimmäinen ohjelma oli hankkia badge ja voi pojat, miten sekavaksi niin yksinkertainen asia oli saatu. Menin muiden kanssa rannekepisteelle kysymään, mistä saan badgen -> ohjataan infoon. Menin infoon ja saan badgen, sain myöhemmin kuulla että tarttisin myös rannekkeen, koska jostain syystä pelkällä bagdella ei pääse ulko-ovista sisään. Infon kautta taas rannekepisteelle, koska infossa ei ollut rannekkeita eivätkä he tienneet, että niitä annetaan myös työntekijöille. Sain lopulta rannekkeen mutta pääsin koko tapahtuman ajan pelkkää badgea näyttämällä sisälle :D Popcultissa annettiin myös ranneke lätkän lisäksi, mutta esim. Yukiconeissa on päässyt ihan pelkällä lätkällä sisään koska badge = ranneke/sisäänpääsy.

Seurueemme lauantaina, menossa mukana Aiken & tilli

Kävin tosiaan katsomassa Valittujen lasten Digimon-näytelmän, olin sentään heittänyt rahaa joukkorahoituskampanjassa ja nähnyt behind the scenes-videoita, joten halusin nähdä toki myös itse lopputuloksen. Rakastan teatteria ja odotin innolla kyseisen produktion näkemistä, vaikka Digimon ei olekaan kauhean lähellä omaa sydäntä. 

Ja kyllä kannatti mennä! En voinut kuin ihailla digivoitumisten kekseliäisyyttä, vaikka pari ongelmaa tulikin vaatteidenvaihdon aikana niin näyttelijät eivät olleet moksistaan (ainakaan näkyvästi) vaan jatkoivat siitä huolimatta. Olisin ehkä kaivannut vielä pimeämpää valaistusta lavalle muutosten aikana, mutta lavan hämärähkö toimi silti ihan ok. Kaikki näyttelijät olivat ihan nappivalintoja rooleihinsa eikä missään vaiheessa tuntunut siltä, että olisi tullut ihan harrastelijaproduktiota vaan katsomaan kun kaikki vetivät niin täysillä ja tunteella. Kiitokset Valituille lapsille elämyksestä!

Sitten sunnuntain vuoro! Päivän cossi eli Nike Soredemo Sekai wa Utsukushiista olikin vähän jännempi tapaus, sillä tein kyseisen cossin jo 2014.Traconin esityskisaa varten valmistin uuden, sillä entisen olin muuton aikana heittänyt pois ja se oli vähän sen näköinekin jo, että uusi versio olisi aika tehdä että kehtaa liikkua se päällä. Oli hauska päästä näkemään ihan konkreettisesti oma kehittymisen cosplayn saralla, sillä uusi mekko istui paremmin paremman kaavoituksen ansiosta ja kengät olivat tällä kertaa oikean malliset.

Mammakorvat + uusi taidekujalta ostettu landyard

Aamu alkoi kisaajien scouttauksella sillä ennakkoon hakeneiden joukossa peruutuksia oli valitettavasti ehtinyt tulla jo useita, mutta positiivisin mielin aloin kiikaroimaan mahdollisia kisaajia. Sunnuntai on kaikilla vähän lagailupäivä cossaamisen suhteen, joten haaviin tarttui vain muutama uusi kisaaja. Se ei menoa haitannut ja kisat saatiin kunnialla pystyyn! Sarjoja oli kuitenkin kolmea erilaista eli kisaajia oli yhteensä ihan runsaasti. Kaikki sujui vähän turhankin mallikkaasti, sillä tuntui, etten tehnyt oikeastaan mitään veden tarjoilua ihmeempää bäkkärillä, kun muut mammat olivat hoitaneet hommansa niin hyvin :D Tämä on toki vain hyvä asia enkä valita, 0sako oli saanut meille ihan mahtavan tiimin kasaan lyhyellä varoitusajalla. Ja pääsin sentään jakamaan palkintoja lavalla kisaajille! Oli ihanaa nähdä ensimmäisenä kisaajien hymyt ja oma kisainnostus nousee aivan kattoon, kun näitä mammahommia tulee tehtyä.

Kisojen jälkeen suuntana ei ollut oma koti vaan seuraava määränpää, enkä jaksanut enää ulos päästyä istua auton kyydissä cossi päällä joten vaihdoin vaatteet sivistyneesti autossa conin parkkipaikalla.

Sekoboltsi bäkkäritiimi

Siinäpä oma Nekoconini olikin lyhykäisyydessään. Vaikka tapahtuma oli pienempää sorttia, näen sen potentiaalin kasvaa (jos sitä jaksetaan järjestää) varsinkin nyt, kun Yukicon poistui conien joukosta ja nuorille kävijöille ei ole enää niin paljoa tapahtumia, joissa käydä. Suurin este varsinkin nuoremmille on sijainti, sillä pk-seudulta harva alle 13v pääsee tulemaan Kuopioon asti, jos yksin pitää olla matkustamassa.
Suurin plussa tilojen puolesta oli toimiva ilmastointi eikä sisälle kuollut esim. joka sekunti. Taidekuja oli vähän hankalassa paikassa, mutta muuten tilat oltiin saatu näppärästi käytettyä conin tarpeisiin.
Kuopion Musiikkikeskuksen pääsali on huippuluokkaa, jossa kannattaa ainakin cossikisoja järkätä ja muitankin esityksiä pitää.

Jos Nekocon järjestetään myös ensi vuonna, voin hyvin todennäköisesti saapua taas paikalle joko töitä tekemään tai muihin hommiin, oli sen verran hauskaa tällä kertaa. Traconissa nähdään!

Polkan photoshoot

Kävimme kesäkuun puolella kuvaamassa Yujinin ja Hanjon kanssa (vihdoin ja viimein) Polkaa! Tämä on oikeastaan jo toinen kerta, sillä ensimmäinen yritys ei kantanut hedelmää kolean ja pilvisen sään takia, eli kaikki kuvat olivat vain masentavaa katsottavaa harmaan taivaan takia.

Ainakin silloin oli lampaita paikalla

Mielessäni oli tietynlainen kuva siitä, millainen fiilis kuvissa pitää olla ja missä asennoissa poseeraan ja onneksi Yujin tajusi heti, mitä tarkoitin. Sain myös lyhyellä varoitusajalla Hanjon assaroimaan! Tavoitteena oli saada satumaista fantasiafiilistä, jollaista löytyy Eternal Sonata maisemista. Toki tätä ideaa hankaloitti kuuluisa suomalainen metsä, eikä Eternal Sonatasta taida löytyä koivuja tai kuusimetsää. Editointi tekee onneksi ihmeitä ja pääsin ihan urakalla vääntämään näiden kuvien parissa.

Toki mukaan mahtui myös lukuisa määrä epäonnistuneita otoksia, joista suurin osa tuli pyörähdyskuvia otattaessa.

Hiukset liehuu kuin Sailor Moonilla

Summonointihetki

Poseerauskin on kuin Sailor Moonilla

Kansantanhujahan mä tässä treenaan

Siinä oli varsinainen pläjäys tällä kertaa, onnistuneita on vielä paljon enemmän mutta tässä ovat ne, jotka ehdin ja jaksoin editoida.

Desuconin peruuntunut esityskisa ja hengailua conissa

Kesäconien kuningas Desucon oli jälleen määränpäänä kesäkuussa. Desuconin oli alun perin tarkoitus mennä omalta osaltani täysin eri tavalla kun osallistuin kaverin kanssa esityskisaan, joka oli vihdoin palannut Sibeliustalon lavalle. Harmiksemme koko kisa jouduttiinkin perumaan vähäisen osallistujamäärän takia, josta saimme tiedon noin kuukausi ennen tapahtumaa jolloin meillä oli jo cossit ja ääniraitakin jo kasassa. Emme halunneet laittaa cosseja muuten vaan, joten suunnitelmat menivät cossien osalta uusiksi.

Ilmeeni kun saan sähköpostia Desulta ja viesti alkaa sanalla "valitettavasti"

Odotin mielenkiinnolla, kuinka Desucon ilmoittaa pääsalissa olevan ohjelman peruuntumisesta, sillä sellaisia ei kauhean usein tapahdu (toki esityskisa on vain osa cossikisaa kokonaisuutena). Oli vähän tökeröä, että se olikin sitten pari lausetta muiden kisojen tuomariesittelyt-blogipostauksen alussa. Eihän kukaan sieltä tajua etsiä sitä! En nyt sano, että se olisi ansainnut kokonaan oman postauksen, mutta mielestäni edes oma twiitti asiasta olisi kelvannut, sillä nyt info ei välttämättä saavuttanut sellaisia, jotka olisivat olleet kiinnostuneet siitä ennen conia.

Toisaalta osasimme kumpikin odottaa perumista, sillä en ollut nähnyt omassa somessani yhtäkään toista kisaan osallistunutta, joka olisi asiasta ainakaan mitään maininnut sekä asiasta juttelu omien kavereiden kanssa sai kaikenlaiset spekulaatiot liikkeelle. Ainakin itselleni nousi enimmäisenä ajatuksena heti esityskisan ilmoittamisesta mieleen, että kamalan lyhyt aika annetaan mahdollisille kisaajille suunnitella ja tehdä se esitys. Kolme kuukautta ei millään riitä esityksen idean keksimiseen, kässärin miettimiseen, ääniraidan tekoon, koreografian suunnitteluun sekä cossien tekemiseen ja itse esityksen treenaamiseen. Puhumattakaan kahden hengen mininimäärästä, pitää löytää kaveri joka haluaa cossata samasta sarjasta ja asua järkevän välimatkan päässä, jotta pystyy suunnittelemaan ja harjoittelemaan mahdollisimman usein.

Omalla kohdallani sain kaikki nämä kohdat ruksittua: esityksen idea ja kässäri olivat jo valmiina sattumalta, cossin olin tehnyt pari vuotta sitten, kaveri lähti heti mukaan ja asuu samassa kaupungissa sekä treenitila löytyy oman kämpän alakerrasta. En missään nimessä kuitenkaan oleta kauhean monella muulla olleen näin hyvät lähtökohdat noin ex tempore-esityskisaan lähtemiseen. Toki voi ajatella ideana olleen se, että mahdolliset tämän vuoden Tracon-esityskisaajat, joilla on esitys jo mietittynä, olisivat menneetkin Desuconiin Traconin sijasta.

Toivonkin, että Desucon harkitsisi vielä esityskisan järjestämistä siten, että kisasta ilmoitetaan vaikka heti Frostin jälkeen jos kisa on kesän Desussa jos vain mahdollista. Traconia varten pystyy aina miettimään kisaesityksiä kun tietää, että siellä tosiaan on joka vuosi esityskisa kun taas Desu pudotti aikamoisen pommin johon kukaan ei osannut varautua.

Se siitä vuodatuksesta! Nyt voin siirtyä itse Desuconiin, josta tämän postauksen piti alun perin kertoa.

Perjantain asu

Cossien vaihtuminen ei loppujen lopuksi haitannut, sillä sain vihdoin sauman tehdä valmiiksi cossin, jonka piti tulla Frostiin ryhmäcossiin, mutta en kisaamisen takia lopulta päässytkään itse mukaan. Kankaat ehdin kuitenkin ostaa jo viime kesänä ja ne ovatkin vainonneet kaapissa minua siitä lähtien. Eli jälleen yksi Haruka, UtaPrin kakkoskauden promokuvasta aka häämekko ruutusukkiksilla.

Kuinka Desucon sitten meni omalta osaltani? Aivan loistavasti! En ole varmaan vuosiin tehnyt conissa kaikkea sellaista, mitä noh, conissa voi tehdä hengailun lisäksi. Kävin ohjelmissa, pelasin rytmipelejä (jopa tanssimatolla!), ostin myyntipöydiltä uuden ystävän ja muita tarpeellisia tarvikkeita, kävin jopa myyntipöydillä koska tällä kertaa sinne uskalsi mennä sekaan vailla tukehtumisen pelkoa tai ahtaanpaikankammoa. Ja ostin sieltä jotain!

Perheenlisäystä

Kävin myös ensimmäistä kertaa Desuconin meidokahvilassa ja meidän porukkaa palveli Sako, joka suostui piirtämään Nalle Buffin kakkuuni. 

Kaikki tämä tapahtui lauantaina, joten sunnuntaina emme tehneet mitään, paitsi söimme Lastussa ja olimme väsyneitä. Söin myös kaksi kertaa jäätelöä, joista toinen oli suurin pettymys ikinä kun kioskimyyjä laittoi pallot siihen huonoon vohveliin, joka maistuu kertaalleen kastuneelta pahvilta. 

;__;

Kaiken kaikkian kesän Desucon oli oikein mukava piristys juuri alkaneen loman kunniaksi. Tykkäsin taidekujan uudesta sijainnista erityisesti, sillä olen niitä jotka tahtoisivat taidekujalla käydä mutta eivät ihmismassan takia edes viitsi mennä vilkaisemaan tarjontaa.

Sitte kotia!