Nekoconissa kissankorvat päässä

Kesäconit eivät tänä vuonna loppuneetkaan omalta osaltanu Desuconiin, vaan suuntana oli vuosien jälkeen jälleen Kuopio, jossa olin viimeksi Animeconissa 2015. Olin jälleen kerran mammahommissa ja koska kisat olivat sunnuntaina, oli lauantaina tiedossa hengailua ja Digimon-näytelmän katsominen ensimmäistä kertaa.

Lauantain ensimmäinen ohjelma oli hankkia badge ja voi pojat, miten sekavaksi niin yksinkertainen asia oli saatu. Menin muiden kanssa rannekepisteelle kysymään, mistä saan badgen -> ohjataan infoon. Menin infoon ja saan badgen, sain myöhemmin kuulla että tarttisin myös rannekkeen, koska jostain syystä pelkällä bagdella ei pääse ulko-ovista sisään. Infon kautta taas rannekepisteelle, koska infossa ei ollut rannekkeita eivätkä he tienneet, että niitä annetaan myös työntekijöille. Sain lopulta rannekkeen mutta pääsin koko tapahtuman ajan pelkkää badgea näyttämällä sisälle :D Popcultissa annettiin myös ranneke lätkän lisäksi, mutta esim. Yukiconeissa on päässyt ihan pelkällä lätkällä sisään koska badge = ranneke/sisäänpääsy.

Seurueemme lauantaina, menossa mukana Aiken & tilli

Kävin tosiaan katsomassa Valittujen lasten Digimon-näytelmän, olin sentään heittänyt rahaa joukkorahoituskampanjassa ja nähnyt behind the scenes-videoita, joten halusin nähdä toki myös itse lopputuloksen. Rakastan teatteria ja odotin innolla kyseisen produktion näkemistä, vaikka Digimon ei olekaan kauhean lähellä omaa sydäntä. 

Ja kyllä kannatti mennä! En voinut kuin ihailla digivoitumisten kekseliäisyyttä, vaikka pari ongelmaa tulikin vaatteidenvaihdon aikana niin näyttelijät eivät olleet moksistaan (ainakaan näkyvästi) vaan jatkoivat siitä huolimatta. Olisin ehkä kaivannut vielä pimeämpää valaistusta lavalle muutosten aikana, mutta lavan hämärähkö toimi silti ihan ok. Kaikki näyttelijät olivat ihan nappivalintoja rooleihinsa eikä missään vaiheessa tuntunut siltä, että olisi tullut ihan harrastelijaproduktiota vaan katsomaan kun kaikki vetivät niin täysillä ja tunteella. Kiitokset Valituille lapsille elämyksestä!

Sitten sunnuntain vuoro! Päivän cossi eli Nike Soredemo Sekai wa Utsukushiista olikin vähän jännempi tapaus, sillä tein kyseisen cossin jo 2014.Traconin esityskisaa varten valmistin uuden, sillä entisen olin muuton aikana heittänyt pois ja se oli vähän sen näköinekin jo, että uusi versio olisi aika tehdä että kehtaa liikkua se päällä. Oli hauska päästä näkemään ihan konkreettisesti oma kehittymisen cosplayn saralla, sillä uusi mekko istui paremmin paremman kaavoituksen ansiosta ja kengät olivat tällä kertaa oikean malliset.

Mammakorvat + uusi taidekujalta ostettu landyard

Aamu alkoi kisaajien scouttauksella sillä ennakkoon hakeneiden joukossa peruutuksia oli valitettavasti ehtinyt tulla jo useita, mutta positiivisin mielin aloin kiikaroimaan mahdollisia kisaajia. Sunnuntai on kaikilla vähän lagailupäivä cossaamisen suhteen, joten haaviin tarttui vain muutama uusi kisaaja. Se ei menoa haitannut ja kisat saatiin kunnialla pystyyn! Sarjoja oli kuitenkin kolmea erilaista eli kisaajia oli yhteensä ihan runsaasti. Kaikki sujui vähän turhankin mallikkaasti, sillä tuntui, etten tehnyt oikeastaan mitään veden tarjoilua ihmeempää bäkkärillä, kun muut mammat olivat hoitaneet hommansa niin hyvin :D Tämä on toki vain hyvä asia enkä valita, 0sako oli saanut meille ihan mahtavan tiimin kasaan lyhyellä varoitusajalla. Ja pääsin sentään jakamaan palkintoja lavalla kisaajille! Oli ihanaa nähdä ensimmäisenä kisaajien hymyt ja oma kisainnostus nousee aivan kattoon, kun näitä mammahommia tulee tehtyä.

Kisojen jälkeen suuntana ei ollut oma koti vaan seuraava määränpää, enkä jaksanut enää ulos päästyä istua auton kyydissä cossi päällä joten vaihdoin vaatteet sivistyneesti autossa conin parkkipaikalla.

Sekoboltsi bäkkäritiimi

Siinäpä oma Nekoconini olikin lyhykäisyydessään. Vaikka tapahtuma oli pienempää sorttia, näen sen potentiaalin kasvaa (jos sitä jaksetaan järjestää) varsinkin nyt, kun Yukicon poistui conien joukosta ja nuorille kävijöille ei ole enää niin paljoa tapahtumia, joissa käydä. Suurin este varsinkin nuoremmille on sijainti, sillä pk-seudulta harva alle 13v pääsee tulemaan Kuopioon asti, jos yksin pitää olla matkustamassa.
Suurin plussa tilojen puolesta oli toimiva ilmastointi eikä sisälle kuollut esim. joka sekunti. Taidekuja oli vähän hankalassa paikassa, mutta muuten tilat oltiin saatu näppärästi käytettyä conin tarpeisiin.
Kuopion Musiikkikeskuksen pääsali on huippuluokkaa, jossa kannattaa ainakin cossikisoja järkätä ja muitankin esityksiä pitää.

Jos Nekocon järjestetään myös ensi vuonna, voin hyvin todennäköisesti saapua taas paikalle joko töitä tekemään tai muihin hommiin, oli sen verran hauskaa tällä kertaa. Traconissa nähdään!