Olen ollut 2019 lähtien töissä Assemblyillä cosplaykisojen parissa, mutta tällä kertaa kisaajien avustamisen sijaan olinkin kuulemassa heidän puvuistaan tuomarointipöydän toisella puolella.
Tämä ei suinkaan ollut ensimmäinen kertani tuomaroidessa, mutta sanotaanko että se ensimmäinen kertani 6 vuotta sitten lahtelaisessa pikkuconissa ei ollut ihan se tyypillisin tuomarointikokemus. Lyhyesti sanottuna tulin tuomaroimaan, mutta päivän päätteeksi olin ollut cosplayvastaava, tuomari sekä cosplaymamma.
Nyt Assemblyilla sain onneksi tuomarointiin täydellisen rauhan ja hommaan pystyi keskittymään täysillä.
Ajattelin että jokin cossi voisi olla kiva laittaa päälle kun kerta ollaan cosplaykisoja tuomaroimassa ja pohdin ensiksi Katarinaa, mutta totesin, että se voisi viedä liikaa huomiota pois kisaajista (ja vannehameessa istuminen monta tuntia putkeen ei kuulostanut houkuttavalta). Aurora taas on yksi luottopuvuistani ja siistin työnjäljen lisäksi myös tosi mukava puku pitää, joten se sai tulla mukaan.
Assyilla kiva oma juttu kisassa on se, että kaikki kisaajat kisaavat yhtä aikaa sekä puku- että esityskategorioissa, mutta halutessaan kisaaja voi itse panostaa siihen, kumpi kiinnostaa enemmän (tai molemmat!). Eli jos haluaa kisata vain puvulla, voi panostaa pukuun 100% ja esitykseen sitten vähemmän ja sama toisinpäin. Samanlainen malli on ymmärtääkseni myös isommissa amerikkalaisissa cossikisoissa.
Myös minuutin mittainen esitys mahdollistaa osallistumisen esityskisaan matalalla kynnyksellä, jos ei ole ideoita tai rahkeita usean minuutin kestävään esitykseen mutta tahtoisi kuitenkin esiintyä.
 |
| Arvovaltainen tuomaristo elikkäs minä, Anakichi ja iaia |
Aina puhutaan siitä, miten kisaajia jännittää tuomarointi ja backstagella henkilökunta kannustaa ja preppaa kisaajia tätä varten, mutta kukaan ei ole puhunut siitä, miten jännittävää tuomaronti on myös itse tuomareille! Oltiin kaikki kolme ihan pärinöissään ennen ensimmäisen kisaajan saapumista tuomarointiin. Omalla kohdalla päässä pyöri se, että vaikutanhan kisaajan mielestä rennolta, rauhalliselta ja turvalliselta tyypiltä sen lisäksi, että saan kyseltyä tarpeeksi puvuntekoprosessista ja vielä kirjoitettua esiin tulleita pointteja ylös, kaikki tämä 10 minuutin sisään.
Varsinkin tuo rennon fiiliksen luominen oli omalla kohdallani tärkeää, sillä olen ollut monenlaisissa tuomarointi- sekä palautetilanteissa kisaajana. Valitettavasti kaikki niistä eivät ole olleet kovinkaan hauskoja tai jäänyt erityisen hyvää fiilistä johtuen tuomareiden käytöksestä; tuomari esim. vain tuijottaa naama peruslukemilla, raapustaa täysin hiljaa muistiinpanoja eikä kysy mitään, tuomari kyseenalaistaa tuomarointitilanteessa tekniikkaa jota cossissa on käytetty ja cossin on todettu olevan "kaikin puolin sinnepäin tehty". Nämä kaikki ovat osuneet omalle kohdalleni kisatessa eikä itku ole ollut kaukana.
Lisäksi mielessä kävi se, että olenko tarpeeksi pätevä olemaan tuomarina kun en ole esim. arvokisoissa ollut karsinnoissakaan asti. Assyilla jaossa on kuitenkin ihan rahapalkintoja niin tuntuu hurjalta, että oma päätökseni vaikuttaa suoraan siihen, kuka saa monen sadan euron potin itselleen.
Toisaalta mua kysyttiin tähän hommaan ja sijoituksiakin on tullut monesti niin esityskisoista, kuin nyt kesällä myös pukukisasta ja vielä kokeneiden sarjasta, että kyllä selkeästi jotain olen tehnyt oikein :D Ja pukujen kohdalla olen nyt syksyllä lähes valmistunut vaatetusalan ammattikorkeakoulututkinnon käynyt tyyppi, eli osaamista on ihan paperilla asti.
Mielestäni tuomaroinnit sujuivat oikein hyvin, kisaajien pukuja sai todellakin ihastella ja tuijottaa suu auki kaiken sen taidon äärellä! Kisaajien kanssa tuli myös heitettyä huulta ja naurettua, joten ihan metsään emme kaiketi menneet kivan ilmapiirin luomisessa.
Assyilla oli tuttuun tapaan melko väljä aikataulu, joten saimme rustattua jo ennen kisan alkamista pukuvoittajien valintojen lisäksi perustelut ja kaikille kisaajille pukupalautteet valmiiksi.
 |
| Super kuumottavaa muuten nähdä itsensä noin isolta ruudulta :D Kuva @ Nyymix |
Esityspuolen arviointi taas oli sitäkin tiukempi, sillä meillä oli noin 10 minuuttia aikaa päättää voittajat kisan aikana. Tiesimme tästä onneksi jo hyvissä ajoin ja jaoimmekin ennen kisaa erilaisia näkökulmia joita kukin tuomari katsoi erityisesti esityksissä. Esim. minä keskityin näyttelijäntyöhön, Anakichi taas taustavideoihin/kuviin ja iaia kokonaiskuvaan sekä raapustimme esitysten aikana jo valmiiksi muistiinpanoja/perusteita mielipiteillemme. Tuon 10 minuutin aikana olikin helppo keskustella esitykset nopeasti läpi, kun jokaisella oli valmiiksi jo materiaalia voittajien perusteluita varten.
Olipas myös jännää puhua lavalla mikkiin, edellisen kerran olen tehnyt näin vuoden 2017 Traconin esityskisassa, jossa kisaajia haastateltiin esityksen jälkeen lavalla. Vähän menin sanoissa sekaisin ja jäädyin muistiinpanojeni äärellä, mutta toivottavasti ulosantini oli ihan sujuvaa noin muuten yleisönkin mielestä. Palkintojenjaosta tuli myös hauskoja lavakuvia, esim. kun yksilöesityksen voittaja polvistui eteeni kättelyn yhteydessä. Säikähdin ensiksi että aletaanko tässä nyt ihan kosimaan, mutta ei sentään :D
 |
| Melkein kosinta Kuva @ Nyymix |
 |
| Oli oikein riemukasta palkita ihmisiä! Kuva @ Nyymix |
Kisojen jälkeen päivä olikin jo pulkassa, 90% ajasta istuin tuomarihuoneessa mutta oli oikein mukavaa vaihtelua tämmöinen meno normiconittamiseen verrattuna! Tuomarointi oli vähän jännittävää mutta tosi hauskaa, erityisesti kun kollegat olivat niin mukavia että päivä vaan sujahti ohitse.
Ja mielelläni tuomaroisin myös uudestaan muissakin tapahtumissa, nyt Traconissa pääsen kokeilemaan myös photoshoot-tuomarointia.
Ensi kertaan!
