perjantai 11. elokuuta 2023

Valoa pimeässä - Meriharju 2023

 Photoshoot-tapahtuma Meriharjussa koitti jälleen, nyt neljättä kertaa! Aika rientää, vastahan me enimmäistä kertaa kävimme hakemassa avaimet Meriharjuun ja otimme ensimmäisiä sometuskuvia tiloista ;__;

Kävijäpalautteista inspiroituneena teimme tälle kerralle omat badget kuvastamaan eri työntekijöitä, eli meille järjestäjille, assareille ja kuvaajille oli omat, värikoodatut nimilaput kaulassa viikonlopun ajan. Väkersin nuo Illustratorissa ja sain mielivaltaisesti päättää myös värit, varmaan on tosi iso yllätys monelle että meillä järjestäjillä oli vaaleanpunaiset lätkät :D 

Siinä ne onnn

Lokakuun Meriharjussa kokeilin ensimmäistä kertaa yöpyä talossa ja tein niin myös tällä kertaa. Majoittuminen kesäaikaan oli vähän miellyttävämpi kokemus, sillä aiempi lokakuinen pimeys yhdistettynä pilkkopimeään satavuotiseen taloon keskellä metsää oli melko spooky kokemus. 

Perjantai-iltana katselimme uunituoreet tallenteet ECG-finaaliesityksistä ja olipas kyllä melkoista tykitystä! Ja todella paljon hyytäviä esityksiä, en muista että aiemmin olisi ollut näin montaa kauhuesitystä samassa kisassa. Ja vielä tosi hyvin tehtyjä! Suosikkiesitykseni oli Saksan Bioshock 2-esitys (jonka taustavideo ilmestyy varmaan painajaisiini.....), ihan uskomattoman tiivis tunnelma saatu aikaiseksi noin isolla lavalla. 

Sveitsin esityksessä oli myös huikea asunvaihto! En yhtään osannut etukäteen arvata että asu vaihtuu, kun siluetti muuttui aivan totaalisesti. Mietin, että olikohan tuo pitkä tukka jotenkin todella hennosti pinneillä ns. feikkinutturalla hatun alla ja asunvaihdon yhteydessä purkaantuu, vai oliko nutturakampaus erillinen peruukkinsa. Pitkä tukka näytti myös kisaajan omilta hiuksilta, jos näin todella on, niin en voi kuin hattua nostaa (:D) tuollaisen tukan ylläpitämisen suhteen!

Kisakatsomo!

Harmillisesti monen esityksessä tuntui olevan jotain ongelmaa lavasteiden kanssa. Säälitti kisaajien puolesta, kun tunnelma saattoi osassa jopa lässähtää kun esityksen huippukohdassa dramaattisesti valahtava juliste jääkin puolitankoon....tällaisia on tosin aina vaikea ennakoida. Vaikka miten treenaisi lavasteen kanssa viikkotolkulla, niin on aina se pieni mahdollisuus, että lavaste ei juuri lavalla ollessa sitten pelaakaan halutunlaisesti. Kisaajat vetivät aina kuitenkin kunnialla esityksen loppuun asti kömmähdyksistä huolimatta!

Saa kyllä nähdä, laantuuko Sakizo-cossien määrä arvokisoissa, tälläkin kertaa niitä oli mukana muutama. Eipä siinä, designit ovat niin yksityiskohtaisia että ymmärrän hyvin kyseisten asujen päätymisen kisalavoille. Esitysten kannalta Sakizot ovat vaan mielestäni hankalia, kun hahmolla ei ole lainkaan mitään taustatarinaa vaan esityksen runko on raavittava kasaan vaan hahmon konseptista, joka voi olla vaikka pelkästään yksittäinen leivos. 

Aamuinen Meriharju

Yritin kovasti saada tällä kertaa täysin uutta cossia valmiiksi Meriharjuun, mutta siinä onnistumatta. Lopulta päätin laittaa yhden luottocosseistani, sataprosenttisen mukavaksi todetun Tähkäpään, lauantaina päälle. Kyseessä on erittäin moderni ja oikeastaan täysin ympäristöön epäsopiva asu, mutta kerrankos sitä :D

Päivä oli sen verran rauhallinen, että käväisin myös pikaisesti kameran edessä iisanin kuvattavana. Olin tuonut tuollaiset pikkuvalot rekvisiitaksi mukaan Meriharjuun ja sain spontaanisti idean siitä, että katselisin kädessä olevaa valonlähdettä pimeässä tilassa vähän saman tyylisesti kuin elokuvassa lyhtyjenkatsomiskohdassa.


Valojen kanssa temppuilu oli hauskaa, paremmalla ajalla voisi perehtyä tarkemminkin niiden kanssa toimimiseen!

En kaivannut Tähkäpäästä sen ihmeempiä kuvia, kun shoottasimme niyarifan kanssa muutama vuosi takaperin tätä ihan kunnolla.

Sunnuntaina haahuilin ilman cossia "victorian sick child"-lookissani, monet luulivat että kyseessä olisi ihan jopa cossi! Lisäksi yksi assareistamme säikähti avatessani oven hänelle, koska luuli että hän olisi tullut niin aikaisin paikalle että raahustin muka yöpuvussa vastaanottamaan häntä :D 


Spontaanit kuvausideat olivat selkeästi juttu tänä viikonloppuna, sillä menimme niyarifan kanssa aamulla ennen kävijöiden tuloa hämärään portaikkoon ottamaan parit kynttelikkö-fiilistelykuvat. Tässä saattoi inspiraationa olla perjantaina nähty Crimson Peak-esitys ECG:stä........

Nuo kyseiset portaat ovat tasaisesti saaneet suosiota tapahtumien aikana, erityisesti jos haluaa lähes pimeää taustaa, sillä portaikkoon osoittaa valonlähteenä vain yksi ikkuna ja tila on jo valmiiksi hämärä.

Sellaista tapahtui Meriharjussa tällä kertaa! Ajattelin ensi kerralle varata ihan kunnolla aikaa shoottailuun kun olisi toivottavasti silloin jo uusia cosseja kuvattavana. Meriharjussa kuvaaminen on helppoa kun tilat ovat sen verran tutut, että paikan päällä ei tarvitse käyttää kauheasti aikaa eri spottien testailuun kuvausmielessä vaan osaa jo heti sanoa, mikä kohta sopii hahmolle.

Ensi kertaan!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti