Tekoripsiä ja proppeja - Desucon 2018

Juuh jooh elikkäs Desucon oli ja ei ole ennen vaihtunut cossisuunnitelmat mihinkään coniin näin radikaalisti ~kuukausi ennen conia.

Lauantain cossin tekemisestä päätin kaksi viikkoa ennen Desua ja jollain pyhällä voimalla sain sen ihan valmiiksi asti ja olin jopa tyytyväinen siihen, mitä nyt proppia oli voinut hioa enemmän ja kanttauksia ommella nätimmin. Uskaltauduin jopa laittamaan länkkäricossin sunnuntaille! Kukaan ei kivittänyt tai osoitellut kun kävelin ohitse.

Perjantaina oli luvassa paremman puoliskon kanssa ensimmäinen paricossi, asut eivät olleet onneksi monimutkaiset joten oli helppo surautella koneella sellaiset molemmille. Ajattelin conin olleen (ainakin Twitterin perusteella) täynnä Popukoja ja Pipimejä, joten kuvittelin että ollaan vaan yksi kymmenistä. Saimmekin todella paljon huomiota, josta on pääosin kiittäminen pituuseromme takia, joka on noin 30cm. Päätimme alusta alken että emme hengaa vain omilla naamoillamme vaan pidämme jonkin sortin naamareita kasvojen edessä. Netistä löytyi kuvat valmiina, skaalasin ne A4-paperille ja tein puupahvista pohjan johon liimasin kuvat + tikku kiinni. Paras proppi!

Bobs ja Bibs :D

Itse coni alkoi vauhdikkaissa merkeissä, kun cossin pukemiseen hotellilla menikin enemmän aikaa ja avajaisten alkuun oli vartti kun pääsimme jonottamaan rannekkeiden vaihtoa. Oli sekunneista kiinni, että olisimmeko päässeet koko saliin sisälle ja saatiin koko porukan kanssa vielä vierekkäiset istumapaikat. Hyvä ettei jäänyt Desukaali näkemättä, sillä musikaaleja fanittavana olin aivan täpinöissäni sillä en osannut odottaa mitään tällaista.

Viisivuotias matkalla coniin

Perjantai oli suoraan sanottuna perseilyä, poskiin sattui koko illan kun cosseista keksi vaikka mitä tyhmää läppää ja otimme hassuja kuvia keskenämme. Näytimme varmaan jokaiselle perjantaina olleelle keskaria jossain vaiheessa iltaa.

Lauantai alkoi rauhallisemmissa merkeissä ja pääsin hikoilemaan paraatipuvussa. Päivän ohjelmaan kuului cosplaykisojen katsominen ja hengaaminen, joten kiirettä ei ollut mihinkään. Pitkästä aikaa cossissa oli proppi mukana, ja kuvissa poseeraaminen ei ollut niin vaikeaa kuin yleensä.

Silmäpussit <3 

Husbando mukana

Ex tempore kävin myös luennolla, eli salaliittoja ja vilunkipeliä: cosplay-tuomaroinnin faktat ja fiktio by Salaliittoja ja vilunkipeliä: cosplay-tuomaroinnin faktat ja fiktio by Elina Rimpiläinen, Iris "adreena" Rönkkö, Maiju "majo" Härkönen. Sinänsä luennon jutut eivät olleet täysin uusia juttuja itselleni, mutta tuomarointipisteiden tarkka jakaminen ja niiden kanssa häslääminen oli mielenkiintoista kuunneltavaa vaikka kaikista taulukoista ei tahtonut ottaa aluksi selvää niissä vilisevien numeroiden takia.

Terveisiä Ankkurista

Cosplaykisat olivat melko perustasoa, mikään esitys ei jäänyt erityisenä mieleen mutta syynä tähän on täysin se, että lavalla oli aina vain yksi ihminen kerrallaan esiintymässä. Annan jo suuret aplodit jokaiselle, joka keksii edes lyhyen skitin yksin esitettäväksi niin, että siinä tapahtuu jotain muutakin kuin lavalle saapuminen ja sieltä poistuminen. Hall cosplayn osallistujien määrä yllätti, sillä ajattelin että suomalaiseen tapaan kukaan ei viitsi mennä itse osallistumaan infotiskiltä kun "emmää ny mitää pukui osaa tehä vaikka voitin sen ja sen kisan ja oon edustanu suomee maailmalla". 

Sunnuntai alko rauhallisissa merkeissä hyvin nukutun yön jälkeen, sillä seurueemme lähti lauantaina conpaikalta jo suht aikaisin eikä iltabileisiinkään tullut mentyä, ehkä joskus uskaltaudun kokeilemaan niitäkin. Tälle päivälle ei ollut ohjelman puolesta muuta kuin päättäjäiset, joten aktiivista hengausaikaa oli runsaasti. 

Sunnuntain naama

Hengaus ikuistettu'd
@ Jessica Mennander

Kirpparille ei ollut aamupäivästä paljoakaan jonoa, mikä oli ihme kun edellisinä päivinä oli kuullut tutuilta kauhutarinoita reilun tunnin jonotuksesta. Olin erittäin iloinen löydöstäni, eli Utaprin Harukasta löytyi vihdoin jotain merchiä ja häntä cossanneena jo vuosien ajan nappasin tämän aarten heti itselleni. 

Olikin jo päättäjäisten aika ja oli kyllä aikamoinen upgrade tehdä ihan oikea musavideo originaalilla biisillä tavallisen koosteen sijaan. Tavallista pidempää eli 40min settiä ei edes ehtinyt ajatella, kun lavalla tapahtui koko ajan niin paljon ja viihdyin erinomaisesti, vaikka väsymys alkoi jo vähän painamaan ja kengät hiertämään yms mitä näitä nyt on. 

Kiitokset kaikille joiden kanssa olin tekemisissä ja tietysti Desuconille, joka on jaksanut olla Sibeliustalolla jo 10 vuotta. Traconissa nähdään!