Tuomarointia ja taidekujailua - Tracon 2023

 Tracon 2022 meni täysin kävijän roolissa joten luonnollisesti 2023 piti vähän tasoittaa, eli hommaa riitti jokaiselle kolmelle päivälle tällä kertaa! Olin perjantain ja lauantain taidekujalla ja sunnuntaina taas tuomarin roolissa aloittelijoiden photoshoot-sarjassa. 

Laitoin tuommoisen oman killuttimen koristeeksi

Tracon-valmistelut ja työnkuva alkoivat omalta osaltani jo paljon aiemmin, sillä taidekujaa varten piti tietenkin myös tehdä itse tuotteet. Aloitin viime vuonna rusettien ja muiden hiusasusteiden myynnin kujilla ja olin nyt toista kertaa pöydän takana. Oli todella vaikea sanoa, miten paljon tuotteita tulisi valmistaa Traconin kokoiseen tapahtumaan, kun kokemusta oli vain pienemmästä yksipäiväisestä tapahtumasta. Sen lisäksi myös aika tuli vastaan, sillä jokainen tuote piti valmistaa yksitellen, joka luonnollisesti vie paljon enemmän aikaa kuin esim. valmiin printin tilaaminen paperisena tai charmina. 

Taidekuja/cosplaykuorma

Rusetit nätisti pakattuna

Elikkäs perjantaina pölähdin Tampere-talolle noin kahden maissa kasaamaan pöytää, mutta sisäänpääsy ei ollutkaan niin helppoa kuin olin olettanut. Saamassani taidekujaohjeistuksessa pääsy kujalle hoituisi Puistosisäänkäynnin kautta ja ajattelin ensiksi hoitaa pääsyni kujalaisena ja lauantaina hakea sitten badgen, kun perjantaina sille ei ollut vielä tarvetta (ja oli kiire päästä kasaamaan pöytää :D)

Suunnitelmani ei kuitenkaan onnistut, sillä ilmeisesti järjestelmä ei tunnistanut sitä, että olin sekä taidekujalainen että cosplaytuomari, jonka takia lipunvaihdossa oli hankalaa saada minulle tarvittava lippu (=sisäänpääsy) kujaa varten. Piti siis ensiksi lunastaa badge ulkoteltasta, jotta pääsin sisään taloon. Tätä ennen minut oli ohjattu myös pariin otteeseen väärälle pöydälle, joka söi myös aikaa. Sain kuitenkin onneksi jättää melko painavat kassini sisälle siksi aikaa, kun ryntäsin ulos teltalle hakemaan badgea. Tarvittavat taidekujarannekkeet sai kujavastaavalta saapuessani taidekujalle, mielestäni ne olisi tosin voinut jakaa jo siinä sisäänkäynnillä ensimmäisessä kerroksessa (varsinkin kun muu henkilökunta ei oikein osannut ohjata kuulemani mukaan muitakaan kujalaisia). 

Menin siinä mielessä vähän reunalla, etten ollut sen kummemmin etukäteen mitannut tai mallaillut pöytäni set uppia, vaan sovelsin päässäni olleita ideoita vasta paikan päällä :D Otin paljon mallia viime Cosvisionin kujapöydästäni ja sain onneksi pöytäni kasaan ihan hyvissä ajoin, ehdin jopa syödä ennen kävijöiden saapumista. 

Perjantain pöytä

Olin perjantaina klo 16-21 paikalla eli koko kujan aukioloajan, kauppa kävi (vähän liiankin hyvin) ja jännäsin sitä, miten tuotteeni riittävät seuravaalle päivälle. Ilmanlaatu heikkeni iltaa kohden merkittävästi ja viimeisen tunnin aikana tuntui, kuin olisin jumissa hikisessä pukkarissa jossa ei ole ilmastointia. 
Olin napannut muutaman keskeneräisen rusetin mukaan siltä varalta, että voisin näpertää niitä pöydän takana hiljaisina hetkinä ja laittaa ne myyntiin, jos tavaraa alkaa menemään. Perjantain myynnit yllättivät sen verran, että valvoin pitkälle yöhön pakertaessani noita keskeneräisiä rusetteja valmiiksi siltä varalta, että olisi vähän täytettä lauantain pöydälle :D En myöskään ollut laittanut ihan kaikkea esille, vaan tarkoituksella jätin osan vain lauantaille. Päätin myös asetella lauantaina pöytäni uusiksi, että se näyttäisi vähän täydemmältä. 

Lauantain pöytä

Arvelinkin, että en tulisi lauantaina olemaan koko 10-19 aukioloaikaa ihan vaan siksi, että myytävää ei välttämättä ole. Tämä ennuste toteutui puoliltapäivin ja olin pakannut pöytäni kasaan jo klo 16 maissa. 
Myin määrällisesti ehdottomasti enemmän kuin mitä olin edes uskaltanut haaveilla ja lopullinen potti oli kyllä melkoinen yllätys. Kiitos ihan jokaiselle, joka tuli pöydälle ostoksille ja juttelemaan! Jotenkin vaikea edelleen käsittää, että niin moni haluaa ostaa jotain minun tekemääni. Olen aiemmin ajatellut usein, että en kehtaa tehdä vaikka cossin osia tms tilaustöinä, koska en ole riittävän taitava, joten rusettieni arvostus on kyllä kohottanut omaa käsityöläisen identiteettiä! 

Käyntikortteja, woahh

Kokonaisuudessaan Traconissa kujailu oli mielekästä, mutta tapahtuma taitaa olla toistaiseksi vielä liian iso tuotteilleni (ainakin tällä tahdilla mitä tuotan niitä tällä hetkellä), ainakin jos olen useamman kuin yhden päivän. Lisäksi huomasin, että perjantaina kauppa kävi paljon vilkkaammin kuin lauantaina, joten jatkossa pelkkä perjantaina myyminen voi olla hyvinkin järkevä ratkaisu. Harmi kun tykkään tehdä coneissa niin montaa juttua, niin en yhtään osaa sanoa, milloin seuraava kujailukerta olisi ja missä conissa :D 

Sitten tuomarointihommiin!

Olin tosiaan myös ensimmäistä kertaa niin tuomarina Traconissa kuin tuomaroimassa Photoshoot-kategoriaa. Alun perin hain esityskisaan tuomariksi, mutta päädyin mutkan kautta photoshoot-kategoriaan. Olin tuomaristossa enemmän siltä pohjalta, että visuaalista silmää sommittelulle löytyy ja kokemusta taas on enemmän mallina olemisesta sekä photoshoot-tapahtumien järjestämisestä.

Esittelyni Traconin sivuilla

En voi sanoa ettenkö olisi tuntenut huijarisyndroomaa tähän tehtävään päätyessäni, sillä vaikka olenkin valokuvannut satunnaisesti niin cosplay- kuin tuotekuvia ja ottanut asukuvia muista, niin en koe kuitenkaan olevani varsinaisesti valokuvaaja. Huoli oli kuitenkin turhaa, sillä olin havainnut samoja pointteja kollegoideni Karon ja Blessyn kanssa, joka auttoi minua itseäni varmistumaan siitä, että olen ihan yhtä pätevä tähän hommaan kuin muutkin!

Tuomarointi tapahtui tosiaan pari viikkoa ennen tapahtumaa ja meillä menikin kolmisen tuntia käydessämme läpi kaikki kuvat, joista piti valita finaaliin pääsevät ja niistä vielä voittajakuvat per kategoria. Meillä oli yllättävän paljon samoja mielipiteitä ja naureskelimme usein, että jaamme selkeästi kolmistaan yhden aivosolun :D 

Pohdin pitkään sitä, että cossaisinko Traconissa ollenkaan sunnuntaina ja jos cossaan, niin mitä. En ole vielä tälle vuodelle ehtinyt tehdä uusia pukuja ja olen muutamaa vanhempaa asua käyttänyt melko ahkerasti, joka on toki hyvä asia, mutta kaipaisin jo vaihtelua. Pyörittelin pitkään päässäni Tehotyttöjen Prinsessan cossaamista, mutta vuonna 2019 tekemäni mekko ei oikein enää sovi päälle ja istuvuuskin on mitä on, koska en tuolloin hahmottanut vartalotyyppini tarpeita kaavoituksessa.
Oli todella vaikeaa sanoa, ehtisinkö tehdä täysin uutta mekkoa kun samalla piti valmistaa kujalle rusetteja. Ongelmana oli myös se, että cossiin aiemmin tilaamaani kangasta ei ollut enää saatavilla ja Suomen kangaskaupoista ei vastaavaa oikein tahtonut löytyä (kullankeltainen paksu satiini, joka ei kiillä liikaa). 

Noin viikko ennen Traconia löysin laatikoistani isohkon palan alkuperäisessä mekossa käytettyä kangasta ja päätin, että nyt hitto soikoon väännän sen mekon tässä samalla vaikka väkisin :D Purin alkuperäisen mekon paloiksi ja kaavoitin siihen uuden yläosan sen kangasmäärän mukaan, mitä oli käytettävissä. Uudesta mekosta tuli mielestäni todella kiva ja istui selkeästi paremmin kuin edeltäjänsä. 

Päällä alkuperäinen pala, alla uudestaan kaavoitettu/leikattu pala

Pelkäsin myös, missä kunnossa neljä vuotta sitten valmistamani kruunu ja peruukki olivat, koska tässä välissä on ollut myös 1 kpl muuttoa, eli osat ovat todellakin pyörineet ja myllänneet ties missä laatikoissa tänä aikana. Yllätyksekseni sekä peruukki että kruunu olivat säilyneet täysin vahingoittumattomina, vaikka kruunu olikin tehty softiksesta ja worblasta ja maalattu jollain akryylimaalilla. 

Kruunu ja peruukki kunnossa! Yritin tehdä vihaiset meikit :D 

Sain myös siskoltani lainaan Tehotytöt pehmoleluversioina, eli periaatteessa mulla oli myös yhden hengen ryhmäcossi kasassa!

Itse conissa sunnuntaina speedrunasin taidekujan, myyntipöydät yms. conitekemiset kun pari aiempaa päivää olin vain istunut pöydän takana. Oli kiva, kun muutamat innokkaat kävijät halusivat myös napata kuvan cossistani päivän aikana! Muutamat kertoivat myös lapsuusmuistojaan Tehotyttöjen parissa :D 
Pian olikin aika mennä backstagelle valmiustilaan ennen kisojen alkua. 

Missasin lauantain kisat kujailun takia, joten oli mukava katsoa sunnuntain kilpailut rauhassa ja vielä ihan edestä tuomaristorivistä.  Traconin kisat olivat jälleen laadukkaat ja erityisesti esityskisan taso oli ihan huikea! Tämä varmaan selittyy myös sillä, että tänä vuonna esityskisaan oli ihan portfoliohaku.
On myös ihanaa, kun kilpailijat hyödyntävät esityksissä cosplayn ulkopuolisia harrastuksiaan, esim. The Greatest Showman-esityksen esiintyjä näytti selkeästi harrastavan ilma-akrobatiaa (jos ei harrasta, niin herranjumala :D) ja Mamma Mia-esityksessä taas oli ilahduttavaa tanssimista!  
En oikeastaan jännännyt omaa vuoroani lavalla sen kummemmin kisan aikana, enemmän sydän hakkasi Hanjon puolesta joka kilpaili ensimmäistä kertaansa pukukisassa (KH Kairi-cossilla)! 

Hieman mietin etukäteen, että kuinka pahasti r-vikani särähtäisi mikrofoniin puhuessa, mutta kaverit kehuivat että ääneni oli selkeä ja miellyttävän kuuloinen. En myöskään sekoillut sanoissa tai tiputtanut juontolappua yms, jee! Yllätyin siitä, miten huonosti kuulin omaa ääntäni mikkiin puhuessa kun kaiuttimet olivat luonnollisesti vain yleisöön päin. Kivasti myös voittajat saatiin lavalle, niin meidän tuomareiden ei tarvinnut keskenään seistä siellä.

Mun maailman pahin resting bitch face 
Kuva @ Jasu

En kestä noita vihaisia kulmia :D 
Kuva @ Nyymix

Ja voi että Hanjo, kun menit voittamaan aloittelijasarjan ensimmäisen sijan! Ihanaa myötäelää toisten onnistumisia, varsinkin kun kyseessä oli tosiaan Hanjon toinen kilpailu ikinä (ensimmäinen oli kanssani Desun esityskisassa) ja voittoputki sen kuin jatkuu! 

Kilpailun jälkeen oli mukavat fiilikset ja ehdin vaihtaa muutaman sanan kavereiden kanssa ennen majapaikkaan lähtöä.

Kokonaisuudessaan Tracon oli varsin mukava enkä kokenut kahta eri hommaa liian raskaaksi, erityisesti kun photoshoot-hommat oli käytännössä hoidettu jo etukäteen. Jatkossa tuskin kujailen kahta päivää putkeen ihan vaan siksi, että en jaksa istua pöydän takana puolta tapahtumaa. Toki tuollaisessa tietyssä spotissa on se etu, että kaverit löysivät minut todella helposti (ei ole itsestäänselvyys Tampere-talolla) vaikka ei siinä ehtinyt ihan kauhean paljoa jutella, kun asiakkaat piti totta kai myös huomioida. Tuomarointi oli todella mukavaa ja paikan päällä oli kiva päästä hengailemaan bäkkärille ilman sen kummempia paineita. 

Tracon ei suinkaan ollut viimeinen tapahtumani tältä vuodelta, vaan varsinainen grande finale koittaa ensi kuussa Shumiconissa, jossa pääsen vihdoin esittelemään järjestämäni cosplaykisat!