Kurkistus cossien taakse

Tykkään kauheasti kertoa ja esitellä kuvien avulla, miten olen cossini tehnyt ja harmikseni viime aikoina olen tehnyt cosseja, joissa vain jokin yksittäinen osa sen verran jännä, että haluaisin avata siitä pari sanaa lisää. Haluan pitää blogini sen verran järjesteltynä, että väsään mielummin omat postaukset kullekin cossille kuin että selittäisin vähän kaikista silloin tällöin ja tästä syystä nuo yksittäiset osat ovat jäänet lähinnä pyörimään mieleeni enkä ole kirjoittanut niistä lopulta mitään.

Ajattelinkin nyt uhmata aiempaa "sääntöäni" järjestelmällisyyden suhteen ja kokosin isomman tekstipläjäyksen, jossa esittelen niitä osia cosseista, jotka ovat jääneet mieleeni ja joita on ollut erityisen hauska työstää. 

Uta no Prince-sama Music 3: Haruka Nanami

Tämän cossin kanssa kävi sillä tavalla, että alun perin piti kirjoittaa koko asu auki, mutta Mimiconin jälkeen en ole halunnut edes vilkaista koko cossia päin ja kirjotus jäi kirjoittamatta. Vaikka en edelleenkään välitä kyseisestä cossista kauheasti, on mieleeni jäänyt pienen hatun teko sekä sauva.

Hatun pohja on perus paksua huopaa, joka päälle lähdin mallailemaan kankaita. En ajatellutkaan  kuinka paljon joudun pingottamaan kyseistä kangasta, että hattuni ei näyttäisi pussilta huopaisen pohjan päällä. En halunnut näkyviä tikkejä tähän hattuun, joten ompelin kaiken kiinni piilotikeillä käsin.

Sulka hatussa on ihan vain worblaa ja softista, taivutin sitä sen verran taaksepäin että se pysyy ilmassa pelkällä kuumaliimalla.

Sitten sauva. Tykkään worblan muovautumiskyvystä mutta inhoan ja vihaan sen hiomista, joten koitin keksiä tapoja, joilla välttäisin ne kamalat vaiheet. Päällystin siis sen Silk Clay-massalla, koska sauvan päässä oleva tähti on muutenkin kolmiuloitteinen. Varsi on ihan perus puukeppi, ei tarvinnut ainakaan pelätä propin katkeamista.

Kaunis

Silk Clayn päälle heitin vielä tavallista huoneilmassa kuivuvaa massaa hyyvin ohuen kerroksen ettei koko hökötys osottaudu liian painavaksi. 

Kuva: Kyuu Eturautti

Eternal Sonata: Polkan päivänvarjo

Se vähä mitä olen proppeja tähän mennessä tehnyt kulminoituu tähän päivänvarjoon, joka on hienoin proppi jonka olen saanut itse aikaan.

Teurastin hyyyvin vanhan lasten sateenvarjon ja nappasin siitä kaavat, jonka pohjalta väkersin oman vastaavan tilalle. Koska Eternal Sonatassa rakastetaan monimutkaisia kuvioita, oli tässäkin raitoja, jotka eivät menneet edes suoraan varjoa pitkin vaan ns. vääntyvät vinosti = vaatii aikamoista aivojumppaa saada keksittyä järkevin tapa toteuttaa ne.

Piirtelin vapaalla kädellä puoliksi yhteen ommeltuihin paloihin about sinnepäin olevia viivoja, testasin sitä vähän väliä rungon päälle ja piirsin uudestaan. Sama homma sitten maalin kanssa, ompelin päivänvarjon kasaan ja hoidin pienet korjaukset varjon ollessa kiinni rungossa.
Ompelin käsin koko hökötyksen kiinni runkoon ja sama homma röyhelön kanssa, ja samalla ehti katsoa monta lastenleffaa kun käsinompeluun menikin yllättävän paljon aikaa.

Koska kyseessä oli lasten sateenvarjo, varsi oli omiin ja Polkan mittasuhteisiin nähden aivan liian lyhyt. Sahasin päädyssä olleen koukun irti ja laitoin tilalle pienen pätkän perun puukeppiä, johon olin sahannut tapin jotta se ei olisi pelkän liiman varassa kiinni. Päällystin sitten koko höskän askartelumassalla ja worblalla. Suosikkijuttuni varsiosasta on päädyn pieni kukka, jonka näkee vain kun katsoo suoraan alhaalta päin :3

Päivänvarjon nupin askartelin ihan softiksesta ja worblasta, Piti tätä varten käydä ostamassa pienoismallipinsetit, sillä tulikuuma worbla ei sovellu näin pienien osien työstämiseen paljain käsin. Nupista tuli aavistuksen liian painava, sillä komeus tuppaa keikkumaan päädyssä ja Frostin aikaan kisalavalla mokoma menikin ihan nurin.

Nuppi on ontto sisältä!

Varjostus kannattaa

Taikatyttöesine

Senki Zesshou Symphogear: Hibiki Tachibanan hame

Muuten koko cossi oli ihan peruskaruaa, mutta ai että hameen raitoja oli mukava maalailla! Olin aiemmut vastaava tehnyt joskus 2014 ensimmäisen Haruka-cossini parissa ja oli mukava huomata, että tällä kertaa hameen sisäpuoli ei ollut täynnä sanomalehteä (älä käytä sitä maalausalustana kankaalle) ja raidat eivät olleet levinneet mm. kaikkialle.
Tässä hameessa meni raitoja sinne sun tänne, joten meni hetki miettiä, mistä pitää oikein aloittaa ettei sössi koko hommaa ihan täysin.

Raitapornoa

Dekimashita

Tehotytöt: Prinsessa Fyffen tukka

Halusin Fyffen hiusten olevan mahdollisimman muhkeat mutta kuitenkin pehmeät, eli styroksisäätämiset ja worblat saivat luvan jäädä pois. Tilasin halvimman mahdollisen Merida-peruukin joka Ebaysta löytyi, sillä aikomuksena oli pistää se palasiksi  ja karhea. huono kuitu olisi helpompi ommella uusiksi wefteiksi seka toimii täyteaineena saparoiden sisällä.

Alkuperäinen idea oli oikeastaan vain taitella hiukset päällekäin niin, että halutessani voisin käyttää peruukkia muihin projekteihin jos tulee tarve. Noh, suunnitelmani eivät toimineet ollenkaan peruukin painon vuoksi ja päädyin sakset napsuen kynimisen pariin.

Leikkasin peruukin tosiaan ensiksi noin polkkamittaiseksi, jotta saisin pohjaperuukin hiukset taiteltua hiusdonitsien ympärille. Ompelin myös leikatun kuidun wefteiksi ja mallailin niitä sopiviin kohtiin, sillä maksimaalisen muhkeuden saamiseksi piti jopa miettiä, mihin kohtaan minkäkin kuitunauhan sijoittaa, eikä lätkiä niitä minne sattuu kuten yleensä olen tehnyt :D..... eli samaan tapaan kuin balettitanssijoiden tutuja kasataan, lyhyintä kluitua saparon alapuolelle ja päälle pitkää, niin alla oleva lyhyt kuitu tukee sitä pidempää kuitua.

Saparo sisäpuolelta

Ompelin kuitua tylliin (random ylijäämään, joka sattui olemaan pinkkiä) ympyrän muotoon ja tein kujan, johon pujotin kuminauhat ja sidoin ne hiusdonitsiviritelmien päälle. Vähän pohjaperuukin sukimista sekä pari pinniä ja vóila! Möffösaparot valmiina.

Siinä oli nyt viime ajan cossituulahduksia omasta puolestani. En tiedä kuinka hyvin selitykseni aukesivat (toivottavasti edes kuvat auttavat hahmottamaan...!) eli jos haluat tietää lisää jostain, saa toki kysyä joko täällä blogin puolella tai somessa!

Prinsessa, Pääkkönen ja Popcult

Popcult on ollut pitkään yksi suosikkitapahtumistani ja tänä vuonna päätin kokeilla työvoimana oloa, vaikka olinkin saanut kuulla kauhutarinoita aiemmilta työntekijöiltä kyseisestä tapahtumasta. Cosplaymammana on tullut oltua jo useampaan otteeseen, joten jotain tuttua oli luvassa vaikka ympäristö ja ihmiset olivat tällä kertaa erilaisia.

Lauantai lähti käytiin melko kaoottisissa tunnelmissa, kun kisaajia alkoi ilmaantua ilmottautumaan eikä kukaan muu cosplayvastaavan lisäksi tiennyt missä pukuhuone tai backstage sijaitsivat. Ensimmäisinä paikalle saapuneista oli tuomarointi jo 20 minuutin päästä, joten kyseisten huoneiden sijainti olisi pitänyt olla tiedossa meillä mammoillakin, mutta onneksemme vastaava kiiruhti paikalle aina tarvittaessa vaikka hoiti sataa muuta asiaa yhtä aikaa.

Miss Kitty Mouse uusintakierroksella

Marina Congerss Centerin backstage/pukuhuoneet on varmaan sokkeloisin tila, jossa olen missään conissa ollut. Kaikki kisaajat ja me mammatkin onneksi osasimme löytää perille!

Päivä rullasi oletettuun tapaan kun aamusta oli selvitty, kisaajakadosta huolimatta saimme täyttöhaun ja scouttauksen kautta puuttuvat kisaajat ja pysyimme jopa aikataulussa koko ajan. Meille tuli myös yllättävää luppoaikaa, jolloin ehdimme kierrellä itse tapahtumassa katsomassa tiktokkeja tekeviä HeroAca-cossaajia sekä käydä pyöräyttämässä Desuconin Desupyörää, josta voitin Mars-patukan!

Kisat sujuivat juuri niin kuin pitikin ja kisaajilla näytti kaikesta päätellen olleen yhtä hauskaa kuin meilläkin. Meillä oli nyt monta ensikertalaista täyttöhaun takia, mutta se ei estänyt heitä valloittamasta lavaa vaikka piti vähän rauhoitella ennen sinne menoa.
Kisojen jälkeen lauantai alkoikin olla pulkassa noin conin osalta, joten tieni kulki seuraavaksi takaisin kotiin valmistautumaan seuraavaan päivään.

Mammat hämmentyneinä jakamassa sponssipalkintoja

Sunnuntai alkoi operaatio kruunulla, sillä kiinnitys kruunun takaosassa repi peruukin kuituja irti eikä edes pysynyt päässä. Niksipirkkailin siinä jotain kuumaliiman ja softiksen kanssa, ja myöhästyin omasta aikataulustani onneksi vain jotain puoli tuntia.

Viime hetken propit

Conin velvoitteet oli hoidettu edellisenä päivänä, joten päivän ohjelmana oli conin kiertelyä sekä kunniavieras Antti Pääkkösen nimmaritilaisuus sekä Q&A, joihin halusin ehdottomasti ehtiä, koska en edellisen päivän kunniavierasohjelmaan päässyt työvuorojen takia.

Antti Pääkkönen!!!

Jos totta puhutaan, olin aluksi aika harmissani että jouduin jättämään kunniavierasohjelman välistä ja olemaan töissä, sillä kunniavieraat julkaistiin vasta työvoimahaun päätyttyä ja olisin todennäköisesti tullut vain kävijänä, jos olisin tiennyt. Onneksi mammahommat on mielestäni lähtökohtaisesti mukavia kiireestä huolimatta sekä ihana tiimimme oli hauskaa seuraa koko conin ajan, joten loppujen lopuksi ei harmittanut niin paljoa sillä olisin varmaan muuten viettänyt kävijänä conin aika lailla itsekseni.

Mammaselfie! Kiitos seurasta Anakichi, Moonie ja Mittensitten!

Meinasin ostaa kirppikseltä

Sain paljon kommentteja Prinsessasta, mikä oli hauskaa sillä en olettanut niin monen tunnistavan cossiani kun ei itse Tehotyttöjä ollut seurassa. Jansutti oli päättänyt onneksi laittaa Papun samalle päivälle, joten tehotyttöilimme yhdessä nimmarijonossa ja muistoksi jäi parit selfiet.

Loppufiiliksia: Popcult Helsinki on ollut kauhean mukava tapahtuma koko sen ajan kun sitä on järjestetty, ja aina tulee valinnan vaikeus ohjelmissa käymisen ja kavereiden kanssa hengaamisen väliltä. Jännä sinänsä että löydän Popculteista aina eniten ohjelmaa itselleni, vaikka olen pääsääntöisesti suuntautunut sinne animen puolelle. Tosin Desuconeissa ohjelma on sen verran "teknistä" ja tuntuu vaativan kuuntelijaltaan paljon tietoa muista animeista namedroppailun ja referenssien takia joita multa taas ei löydy, kun kulutan vain paria genreä enkä seuraa kausianimeita pahemmin.

Sain oman laivan

Mutta Desusta enemmän juttua sitten ensi kuun puolella, nähdään siellä!

Mammailua Yukiconissa

Yukicon koitti kuudetta kertaa ja tänä vuonna vasta maaliskuun puolella! Olin tuttuun tapaan mammahommissa ja toimenkuvani oli täysin sama kuin viime vuonna, joten mitään radikaalia ei omalta osaltani tapahtunut. Kokeilin ensimmäistä kertaa laittaa tavaraa conin kirpputorille, mikä olikin paljon helpompaa ja vaivattomampaa kuin olin aluksi kuvitellut.

Oma conini alkoi perjantaina conin kasauksella ja kirppiskamojen viemisellä, joka olikin aikamoinen urakka kun tavaraa (lue: mangaa) oli monen kilon edestä kestokassissa, jota roudasin räntäsateessa patin kilometrin verran. Vasta jälkikäteen tajusin, että matkalaukun kanssa reissu olisi sujunut huomattavasti mukavammpin ja yhtä hermoromahdusta vähemmän.

Lauantaina herätys soi kuuden aikoihin ja riensin aamuksi järjestämään asioita conin cossikisoja varten. Cossina toimi viime vuonna nähty Yaeko, joka on niin mukava että mammahommat sujuvat ihan ongelmitta tässä asussa.
Aika kului kuin siivillä, kun tekemistä riitti joka hetkelle mutta ilman paniikkia, mikä on varmaan parhain mahdollisin combo. Yllättävät yksilökisan peruutukset korvautuivat täyttöhaulla, joka sekoitti vähän omaa aikatauluani mutta kun hommaan pääsi kiinni niin kaikista kommelluksista huolimatta kaikki sujui ajallaan.

Päivän paras kommentti oli "sä oot oikea pelastava enkeli, halaisin sua jos ei olis niin kiire" kun sain raivattua kisaajalle yimääräistä cossinpukemisaikaa ennen tuomarointia, josta hän oli vähän jo myöhässä.

Tahtoisin olla skarppi ja itsevarma puhuja esiintymistilanteessa, mutta tälläkin kertaa lavaesittely meni omalta osaltanu vähän sössöttämiseksi ja änkyttämiseksi (vaikka olen sen tehnyt jo kolme kertaa) mutta suunta on tästä vain ylöspäin, vielä joskus vedän sellaisen esittelyn ettei kellään ole kysyttävää sen jälkeen.

Kisoissa hauskin juttu oli ryhmäsarjan Pokémonit, joilla oli kokovartalofursuitit ja siivet, eli kumpikaan heistä ei mahtunut kunnolla kulkemaan bäkkäriltä lavalle, ainakaan ilman apua. Meitä oli lopulta 3 mammaa auttamassa heitä lavalle oman vuoron aikana sekä palkintojenjaossa.

Ryhmäsarjan voittajat
kuva@Tony Suojanen

Mammaselfie

Kisan jälkeen kävimme mammojen kanssa (tuttuun tapaan) meidokahvilassa, jossa en ollut tänä vuonna kauheassa yskässä! Kermavaahto ja jäätelö tekivät kyllä terää kiireisen ja hikeä nostattavan päivän päätteeksi.

Sunnuntaina pääsin näkemään conia kävijän näkökulmasta. Ohjelmassa oli vain tavaroiden myymistä ja ostamista sekä photoshoot, jota odotin hieman jännityksellä kun en coneissa lähes koskaan pidä mitään erityisiä kuvaussessioita.

sunnuntaihengaaja liviviilin kanssa

Hootti oli rento ja mukava kuvaaja, joka osasi tarvittaessa keksiä sopivia nurkkauksia ja toki kuvakulmia niin, ettei ympäristö näytä conilta vaan sarjaan sopivalta tilalta. Olen sen verran kokenut kameran edessä hengaava ettei poseerauksia tarvitse enää edes miettiä erikseen, kun tulee cossattua niin samantyylisiä hahmoja (genki perus söpö nuori tyttö :D) vuodesta toiseen. Tykkäsin kuvista tosi paljon!

Olikin aika hakea kirpparivoitot ja myymättä jääneet tavarat ja yllätyin, kun kaikki pakettimangat olivat menneet ja kotiin vietäväksi jäi vain muutamia yksittäisiä pokkareita (jotka vien Popcultin kirppikselle hähhäh). Kävin kodin kautta vaihtamassa cossin pois ja suuntasin takaisin Siipeen purkamaan conia.

Pääsin ekaa kertaa yhteiskuvaan :3! vasemmassa laidassa
kuva@Taino

Siinä taisi oma Yukiconin sitten olla, tänä vuonna en saanut maailmanlopun flunssaa kuten viime vuonna ja oli hirveän kivaa kumpanakin päivänä. Popcultissa nähdään!