sunnuntai 1. marraskuuta 2026

Vuoria, tuomarointia ja ruskeaa juustoa - Metrocon Stavanger

Tämän vuoden teema on selkeästi coneissa käyminen ulkomailla, nimittäin olin nyt lokakuussa Norjassa Metrocon Stavanger-tapahtumassa! Sain suuren kunnian olla yhtenä tapahtuman tuomarina, sillä samaisessa conissa järjestetään Norjan E2C-karsinnat ja heillä on ollut perinteenä kutsua edellisen vuoden E2C-kisaajia tuomareiksi. Pääsin samalla siis moikkaamaan myös omia kavereitani viime vuodelta (Alankomaiden edustaja Silvicosplay ja Norjan edustaja Lumacosplay), kun itse olin kisaamassa.

Kaikki lähti siitä, kun sain vapun tienoilla viestipyynnön Instassa ja minulta meinasi mennä se kokonaan ohitse (Instagram ei ilmoita erikseen tällaisista viesteistä, vaan pitää tajua avata viestit-sivu, jossa näkyy erillisellä sivulla viestipyynnöt). Onneksi huomasin sen, sillä siellähän oli kutsu tulla Stavangeriin Metroconiin tuomaroimaan! Meinasin lentää bussin penkiltä luettuani viestin, en todellakaan olisi odottanut että minut haluttaisiin kutsua johonkin tapahtumaan vieraaksi. Minulle myös maksettaisiin lennot, hotellit ja syömiset, kääk! Kyseessä olisi ensimmäinen (ja toivottavasti ei viimeinen) tuomarointikeikkani Suomen ulkopuolella. Rehellisesti sanoen piti ensiksi googlata, missä päin Norjaa kyseinen kaupunki edes on ja meneekö sinne edes suoria lentoja Suomesta :D Ilmeisesti työmatkaliikennettä pääosin, sillä lentoja meni ma-pe klo 7:30 aamulla ja 20:30 illalla. Kyseessä ei myöskään ollut täysin suora lento vaan Tukholmassa tehtiin "tekninen välilasku", joka käytännössä tarkoitti sitä, että kone laskeutui Tukholmassa, mutta jos oli ostanut lennon Stavangeriin, koneesta ei tarvinnut nousta ollenkaan.

Meiltä tuomareilta pyydettiin myös jonkinlaista luentoa, asunvaihtoluento olisi ollut varmasti kiinnostava monelle mutta tapahtumaan mennessä olisin pitänyt jo kolmatta kertaa samasta aiheesta luennon, joten päätin puhua vaihteeksi jostain muusta. Olen tykännyt tehdä esityksiä joissa ei ole erillistä dialogia tai puhetta ja ajattelin, että tästä aiheesta saisin varmasti jonkinlaisen puheohjelman kasattua. Tarjosin kyllä cosplayvastaavalle asunvaihto-ohjelmaakin jos se olisi selkeästi ollut tapahtuman kohderyhmää kiinnostavampi aihe, mutta sain lopulta päättää itse, kummasta puhun. 

Minulla oli kova tavoite saada uusi puku valmiiksi tähän tapahtumaan, sillä olin lykännyt puvun valmistumista jo toukokuusta lähtien. Yritin ensiksi saada sen valmiiksi Comic Coniin, sitten Hypeconiin, Sitten Desuconiin ja lopuksi vielä Traconiin, mutta "simppeli" design osoittautui yllättävän monimutkaiseksi ja jouduin tekemään huomattavasti enemmän protoja ja ajatustyötä, johon en ollut alun perin varautunut. Päätin että tähän Norjan coniin pitäisi saada viimeistään puettavaan kuntoon, sillä ei ollut oikein muitakaan pukuja mitä laittaa (omat mittani ovat muuttuneet ja olen jo hyötykäyttänyt joidenkin pukujen osia uudempiin pukuihin). Kirari oli toki back up suunnitelmana, mutta tuntuu etten mitään muuta olekaan cossannut nyt vuoden sisään niin kaipasin jo vaihtelua :D Ilokseni sain puvun valmiiksi ja se olikin ainoa pukuni tapahtumassa.

Sairaan nopeat testailut lentoa edeltävä iltana

Metrocon järjestettiin lokakuussa 3.-4.10. Stavangerin kaupungissa. Olin itse reissussa perjantaiaamusta maanantai-iltaan, jotta ehtisin myös turisteilla, koska en ollut aiemmin käynyt Norjassa. Tapahtuman yksi pääjärjestäjistä (joka myös kutsui minut tapahtumaan) kertoi myös, että oli järjestänyt meille ohjelmaa perjantaille ja toivoi, että olisimme Stavangerissa iltapäivällä. Omalla kohdallani tämä tarkoitti sitä, että klo 7:30 istuin koneessa valmiina kohti Norjaa, sillä seuraava olisi ollut vasta kymmenen maissa perillä. Mietin, että olenkohan lennolla yksin kaikkien työmatkustajien keskellä ja kuinka moni edes lentää Stavangeriin. Tällä lennolla meitä oli n.20 ja kone vielä kolmirivinen, eli kaikilla oli varsin reilusti tilaa :D Naureskelin että onkohan nämä kaikki menossa Tukholmaan ja jäävät siellä pois ja lennän koneella yksin määränpäähän. Tukholmassa ilmeni että 5 lisäkseni oli menossa suoraan, mutta Tukholmasta nousi kyytiin noin saman verran jengiä kuin mitä siellä jäi. 

Tilaa: on

Ihastelin laskeutuessa kauniita Norjan vuoria sekä runsasta määrää rannikon kivikkoa! 

Kentällä minua oli vastassa eräs toinen conin aktiivi ja pääsin suoraan hotellille, aikaa oli varsin reilusti ennen muiden tuomarikavereiden saapumista joten kävin syömässä ja shoppailemassa läheisessä kauppakeskuksessa. Oletin että Norjassa on todella kallista, joten yllätyin, kun asiat kaupassa tai kahvilassa eivät olleet kuin pikkasen kalliimpia kuin täällä. Kertooko tämä enemmän Norjan hinnoista vai Suomen inflaatiosta, se jää mysteeriksi :D 

Eräs paikallinen futisjulkkis oli myös vahvasti edustettuna

Ajatukset olivat olleet tapahtuman suhteen lähinnä asun teossa joten havahduin vasta tässä kohtaa siihen, että emme olleet saaneet juurikaan mitään tietoa viikonlopun aikatauluista (paitsi toki ohjelmakartan, joka julkaisiin n.3vk ennen tapahtumaa). Pääjärjestäjän asenne oli ollut koko ajan sen verran letkeä, etten ottanut tästä asiasta stressiä, lähinnä halusin tietää että olenko itse missannut jotain. 

Tällainen huone vain omaan käyttöön??

Perjantain iltaohjelmana oli paikallisen suklaapuodin suklaapaja, jossa pääjärjestäjä Connie oli päivätöissä! Kyseinen puoti valmisti omat suklaansa paikan päällä ja pääsimme maustamaan valmiin suklaamassan omilla suosikeilla. Puoti sijaitsi Stavangerin keskustassa ja samalla opin että joutsenet ovat lähes yhtä yleinen näky siellä kuin lokit Helsingin keskustassa kesäisin, yhtä lailla muita hämmensi se että joutsen on Suomen kansallislintu :D Oli todella hämmentävää nähdä joutsenia 10-15 parvessa, Suomessa ehkä max 3 aikuista joutsenta hengailee samassa paikassa ja niitäkin näkee ainakin täällä Etelä-Suomessa melko harvoin. 

Siellä ne on! Kaukana isompi parvi

Illalla hengasimme E2C-porukan kanssa iltamyöhään hotellin aulassa, juttu jatkui viime vuoden finaalien jälkeen ihan kuin välissä ei olisi kulunut kokonaista vuotta! 

Metrocon järjestettiin samassa hotellissa jossa yövyimme, joten oli todella helppoa ja vaivatonta raahautua aamulla cossin pukemisen jälkeen hotellin aulaan ja coni oli jo siinä valmiina. Uusi cossi oli tosi kiva päällä ja tuntui heti omalta! Oikeasti tästä puuttuu vielä hanskat, kaulakoru ja oikean sävyiset kengät, mutta en ottanut turhaa stressiä niiden valmistumisesta, sillä kukaan ei todellakaan tiedä tätä hahmoa :D Johonkin toiseen coniin sitten valmistuu koko puku! 

Pyörimme hetken aulassa ja päätimme mennä katsomaan avajaisia. Meille olikin varattu tuomaripöytä keskelle pääsalia koko tapahtuman ajan, samasta pöydästä löytyi myös printattu aikataulu kisojen osalta. En tässä kohtaa ollut siis nähnyt tai saanut mitään aikataulua viikonlopun suhteen, mutta  tapahtuman jälkeen huomasin, että samainen tiedosto oli jaettu minulle sähköpostilla Drivessa jo joskus kesän tienoilla. En ollut saanut erikseen ilmoitusta tästä, niin tämä seikka oli mennyt ihan kokonaan ohitse. Kuten todettua, ajatukset olivat ennen tapahtumaa vaan cossinteossa niin en osannut edes kaivata niitä kuin vasta tapahtuman aikana.


Tässä kohtaa vähän nolosti myönnän, että minulle selvisi siinä hetkessä että tuomaroisimme kaikki kategoriat......:D Piti oikein katsoa aiemmat keskustelut järjestäjän kanssa ja hän tosiaan puhui vain tuomaroinnista, oletin toki että E2C-karsinnat mutta en ajatellut, että on niin Suomi-juttu olla erilliset tuomaristot eri kisakategorioille. Tiesin siis onneksi, että cosplaykisoja on tapahtumassa useampi. Noh, eipä siinä, sitten tuomaroidaan! 

Kilpailuja oli yhteensä neljä: Performance, Bought, Classic ja Mastercraft. Kaksi ensimmäistä olivat pelkästään esityskilpailuja, joissa ei ollut pukutuomarointia. Bought-kategoriassa kisattiin ostopuvuilla ja kriteerit referenssikuville oli löyhemmät, eli sai olla myös omia tulkintoja hahmon asusta. Performance oli sama kuin suomen esityskilpailut. Classic ja Mastercraft olivat taas puku + esitys-kilpailuja, joista jälkimmäinen oli samalla myös E2C-karsinta. 

Ensimmäinen conikulttuurishokki iski avajaisissa, joihin menin sillä asenteella kuin suomiconien avajaiset: juontaja toivottaa tervetulleeksi, kertaa mitä kaikkea hauskaa conista löytyy, mainostaa sponsoreita ja ehkä jokin pieni show, koko homma kestää 10-15min. Nämä avajaiset kestivät vähän yli tunnin ja koko ajan tapahtui kaikkea, josta en toki ymmärtänyt kun koko homma oli norjaksi :D Paljon oli erilaisia esityksiä tapahtumaan teemaan liittyen, joka tänä vuonna oli Cyber. 

Pukutuomaroinnit alkoivat heti avajaisten jälkeen ja lähtivät rivakasti liikkeelle. Siinä samalla meille selvisi, että Mastercraft-kisaajien tuomarointiaika oli 8min ja Classic-kisaajille 5min. Kaikki kisaajat (keiden puvut arvioitiin) olivat toimittaneet ennakkotietoa asun tekoprosesissta sekä joillakin oli myös wip-kuvia, vähän samaan tapaan kuin Suomessa tehdään. Varsinaisia portfolioita tai build bookkeja kellään ei siis ollut, mutta kaikki olivat selkeästi valmistautuneet tuomarointiin omalla spiikillä. 

Tuomarointihuone

Arvovaltainen tuomaristo!

Tuomaroinnin jälkeen kiersin tapahtuman pikapikaa ja olikin aika siirtyä pääsaliin. Tapahtuman kävijöiden keski-ikä oli melkoisen matala ainakin nopealla silmäyksellä ja nuorten suosimat sarjat olivat myös hyvin esillä kilpailuissa. Tanssiesityksiä oli myös melko paljon. Yleisöstä kuuli, kun kisajaalla oli selkeästi kavereita katsomassa ja tuolla muuten kannustettiin ja lujaa! 
Yllätyin, kun monessa esityksessä oli taustavideona suora kohtaus sarjasta, jota kisaaja on esittämässä. Se voi olla kyllä hyvä tehokeino jos esiintyy yksin ja haluaa sarjan muita hahmoja mukaan, että jättää oman hahmonsa vaan taustavideolta pois ja esittää sen lavalla. Suomessa tätä näkee melko harvoin, tuntuu että useimmiten taustavideo jätetään ennemmin kokonaan pois. 

Ainoastaan yksi esitys oli norjaksi, muuten dialogi/biisit olivat englanniksi, vaikka sitä ei taidettu missään kategoriassa vaatia. Esityksiä ei myöskään ollut määrällisesti paljoa enempää kuin Suomen kilpailuissa, jokaisessa kategoriassa oli osallistujia jotain kolmen ja kahdeksan väliltä. Tämä oli ihan hyvä, sillä en tiedä miten selviäisin esim. J-Tsoonin suorastaan hengästyttävästä määrästä (yhteensä joku 60-70?) kisaajia/esityksiä :D 

Huomasin myös tapahtuman kuva-albumista, että kisaajilla oli järjestetty kisapäivälle photoshoot, samaan tapaan kuin NCC ja ECG-karsinnoissa kisaajan kanssa mennään ihan asiakseen conialueella photoshoottaamaan studioseinän edessä seisomisen sijasta. 

Kilpailun jälkeen suuntasimme Luman hotellihuoneeseen, laitoimme musaa soimaan ja alkoi sijoitusten pohdinta. Oli melkein kummallista, että oli niinkin paljon aikaa jutella sijoituksista kun palkintojenjako on vasta seuraavana päivänä, kun on tottunut että kaikki pitää olla valmiina parissa tunnissa ja esityksisstä jopa 10-30min sisällä niiden näkemisestä. Emme olleet ihan samaa mieltä suosikeista suorilta käsin, mutta pääsimme lopulta yhteisymmärrykseen. On aina kiinnostavaa kuulla muiden perusteluita ja näkemyksiä, erityisesti kun olimme jokainen eri maista vielä!

Kävin omassa huoneessa heittämässä cossin veke ja suuntasin kohti alakertaa hotellin ravintolaan, jossa saimme syödä conin piikkiin. Hengasimme samalla porukalla kuin edellisenä iltana ja juttua riitti jälleen pitkälle iltaan asti, pääsin tutustumaan myös paremmin Abcosplays ja maddoxcosplay ! He olivat ihan hulvattomia ja oli hauska miten avoimia he olivat alusta asti, nauroimme kaikki ihan kippurassa moneen otteeseen. Juttelimme paljon myös E2C-kokemuksistamme, sillä olimme kaikki alumneja. 

Sain paljon tuliaisia, nyyh!

Minä ja Connie!

Sunnuntaina ohjelmassa oli Luman nahkaluento, oma luentoni, sijoittuneiden perusteluiden kirjoittaminen ja palkintojenjako! 

Aamulla oli hieman enemmän aikaa kierrellä tapahtuma-alueella kuin edellisenä päivänä. Tapahtuma-alue koostui alakerran aulasta sekä parista isommasta konferenssihuoneesta (toinen oli pääsalina ja toinen myyntialue/taidekuja) ja yläkerrassa taas olivat luentosalit ja lisää oheistekemistä, esim. kuvauspiste. 

Aula

Myyntisali

Aula (+boomer sormi :D) 

Kakkoskerroksen kuvauspiste

Metroconissa on ollut ilmeisesti alusta alkaen perinteenä tehdä pieni näyttely aiempien vuosien edustajista ja edellisen vuoden edustajan finaalipuku oli esillä. Vieressä oli mappi, jossa oli tulostettu aiempien vuosien edustajien kuvia. Niin söpö perinne! 



Ihanaa kun edustamisesta tehdään ihan Juttu, että kisaajaa ei vain valita ja heitetä finaaliin ja sitten seuraavaa valitsemaan. Tätä olen alkanut yrittää myös Desussa omalta osaltani ajaa mutta valitettavasti vaikutusvaltani on melko rajallinen. Toivottavasti tulevaisuudessa tilanne on toinen!


Suuntasin Luman luennolle ja aihe oli kiinnostava, mutta norjan osaamiseni ei valitettavasti ollut sillä tasolla että olisin ihan kauheasti ymmärtänyt :D Oli kuitenkin hauska huomata, miten melko vähäinen ruotsin taitoni puski jostain muistini syövereistä ja tajusin jopa jotain randomeita yksittäisiä sanoja ja lyhyitä lauseita. Opin myös että liima on norjaksi liim! 

Luennon nimi oli sanaleikki norjaksi ("Learn about leather"), lær tarkoittaa ilmeisesti sekä oppimista että nahkaa!

Välissä oli parisen tuntia aikaa ennen omaa ohjelmaani ja käytimme ajan hyödyksi syömällä taukohuoneen antimia. Söin varmaan elämäni isoimman ciabattan :D Meiltä oltiin myös kysytty etukäteen suosikkijuomiamme, joita löytyi taukohuoneesta omalla nimellä varattuna.

Otimme tässä välissä myös ryhmäkuvan meidän porukasta! <3

Sitten oma ohjelma! Päätin puhua näyttelemisestä ilman puhuttuja repliikkejä (mimiikka) nimellä "The Art of Silent Acting". Jos on nähnyt vain Kirari-esitykseni viime vuodelta voi tämä aihe tuntua ehkä oudolta minulle, mutta oikeastaan vasta viime vuonna tein ensimmäistä kertaa esityksen, jossa ylipäätään on mitään repliikkejä! Pandomiiminä esiintyminen on mielestäni tosi kivaa ja aiemmat esitykseni ovatkin olleet tällaisia "mykkärooleja". Tykkäisin nähdä enemmän sellaisia, josta sainkin tämän luentoidean. Kävin luennolla läpi sitä, mitä "silent acting" tarkoittaa, mistä voi löytää esimerkkejä siitä ja kuinka rakennetaan cosplayesitys niin, että katsoja ymmärtää juonen ilman repliikkejäkin. 

Tadaa!

Yllätyin miten vähän lopulta jännitin ohjelman pitämistä vaikka englanniksi puhuminen on edelleen aika jännää, varsinkin yleisön edessä. Varmaan kun oli jo pari edellistä päivää pälättänyt jo samalla kielellä, niin ero eri ollut niin radikaali kuin J-Tsoonissa, jossa puhuin pääosin seuralaiseni kanssa suomeksi ohjelaman ulkopuolella. Siinä kohtaa vähän kyllä otti vatsasta, kun avasimme luentosalin oven ja sali tuli saman tien ihan täyteen :D Toivottavasti kaikki paikalla olleet viihtyivät ja saivat ehkä jotain uusia ajatuksia cosplayesityksiinsä. Ajattelin vetää saman ohjelman suomeksi jossain conissa, ehkä ensi vuonna!

Sitten olikin aika kirjoittaa perustelut. Jaoimme sijoitusten julkistamiset about tasan meidän kesken ja sovimme, että jokainen kirjoittaisi omat perustelunsa itse. Suomessa on tapana että kaikki perustelut mietitään ja kirjoitetaan yhdessä, joten oli jännää päättää sijoitusten perustelut kokonaan itse ja kuulisin toisten perustelut myös vasta lavalla. 

Palkintojenjako tapahtui päättäjäisten yhteydessä ja ohjelmaa riitti yhtä paljon kuin avajaisissa! Oli myös paljon muiden tapahtumien mainosspiikkejä ja videoita, kuulemma se on tapana monissa Norjan coneissa koska tapahtumia on niin laajasti ympäri Norjaa. Suomessa on toki yhdistyspöytiä ollut vaikka kuinka pitkään, mutta en muista nähneeni näin isoa mainostamista toisessa tapahtumassa. 

Ennen palkintojenjakoa juontaja tuli nopeasti haastattelemaan meitä pöytämme ääreen, kysyi lähinnä että miten ollaan viihdytty Norjassa ja mikä on ollut parasta. Tämä tuli vähän yllättäen mutta kai sain jotain järkevää sanottua :D 

Minä hiillostettavana eikun

Palkintojenjaon hostasimme itse kokonaan päättäjäisten lopuksi, vaikka olimme kirjoittaneet perustelut täysin yksin niin ne kuulostivat kyllä erittäin yhdenmukaisilta! Oli ihana jälleen nähdä voittajien epäuskoiset ilmeet ja kaikki se ilo, jota saimme todistaa lavalla. Yleisö huusi sen verran lujaa että humoristisesti kommentoinkin tätä, että en ole Suomessa koskaan nähnyt tällaista (johon yleisö onneksi nauroi).


Meillä oli hauskasti jotenkin ihan eri lähteistä nämä meidän cossit, olimme kaikki myös sarjojemme päähenkilöitä!



Norjan tämän vuoden E2C-edustaja!

Päättäjäisten jälkeen monet halusivat tulla ottamaan meiän tuomareiden kanssa kuvan ja päädyin täsä yhteydessä juttelemaan erään nuoren kanssa Chiikawasta, koska bongasin hänellä Momonga-pehmon. Laukussani oli pari Chiikawa-tarraa ja hän oli hyvin iloinen saadessaan ne :D 

Illalla tilasimme hotelliin ruokaa ja hengasimme aulassa, tunnelmat olivat vähän haikeat koska tämä oli viimeinen iltamme yhdessä. Tämä ilta ei venynyt ihan niin pitkälle kuin aiemmat, väsymys iski kaikille lujaa ja piti pakatakin vielä tavarat valmiiksi. 

Aamulla heitimme hyvästit paikallisille ja valmistauduimme vielä omaan turistipäiväämme Silvin kanssa, pääjärjestäjä Connie toimi matkaoppaanamme. Sanottakoon että sää oli viikonlopun aikan melko kehno, mutta maanantain ilma oli kaikista kurjin. Tuuli aivan älyttömästi ja sadetta tuli sitäkin enemmän, totesin että jos olisin nyt kotona niin en missään nimessä poistuisi kotoa :D Ei kuitenkaan auttanut muu kuin lähteä matkaan, mielummin hengailen 7 tuntia sateisessa keskustassa kuin hotellin aulassa

Kaikenlaisia Muumeja näkyi ihan älyttömästi joka puolella


Törmäsimme ressukka kissaan vanhassakaupungissa, istui yksin sateessa ;__;

 Kävimme paikallisissa kahviloissa ja leipomoissa, maistoin brunost-pannaria ja treenasin jalkalihaksiani jyrkillä mukulakivikaduilla mennessä. Tuo norjalainen brunost (suom. ruskea juusto) toistui useaan otteeseen viikonlopun aikana ja sekä minä että seurueeni oli hämmentynyt siitä, etten tiennyt, mitä se on (olin aikoinaan töissä juustotiskillä, jonka puolesta  minun pitäisi tietää kyllä juustoista).  Brunost ei ole toisaalta juustoa sen perinteisessä merkityksessä, vaikka sitä voikin höylätä ja laittaa leivän päälle. En suosittele laittamaan kinkkua samalle leivälle, sillä tämä juusto on makeaa sorttia. 
Samalla selvisi myös se, että brunostia saa myös Suomesta ja jopa minun lähikaupasta :D

Brunost-pannari

 Päivä kului vikkelään kaupungissa pyöriessä ja ostin vielä viime hetken tuliaisia, kunnes oli aika suunnata lentokentälle. Silvillä lähti sattumalta täsmälleen samaan aikaan lento Amsterdamiin ja oli todella ihana hengailla hänen kanssaan ihan viime minuuteille saakka. Lähtöporttimme olivat myös vierekkäin, joskin tämän lentokentän n. 20 portista tyyliin 5 olivat ulkomaan lennoille :D 


Semmoinen reissu! Oli todella suuri kunnia päästä kokemaan tuomarointia ulkomailla, nyt enemmän kisatessa siitä oli tullut jonkinlainen haaveeni jossain kohtaa mutta en odottanut, että se tapahtuisi näin pian. Parasta reissussa oli toki nähdä ystäviä E2C:stä ja tutustua myös norjalaisiin cossaajiin. Metrocon-tapahtuma oli myös todella samankaltainen kuin suomalaiset conit (eniten ehkä vertaisiin Hypeconiin), se oli myös vapaaehtoisvoimin järjestetty kuten kaikki muutkin norjalaiset conit. Kuulemma heillä ei ole oikein sellaisia isompia tapahtumia joihin tulisi ympäri maata jengiä (niinkuin meillä Desucon ja Tracon), vaan muutama keskisuuri eri puolilla Norjaa. Tämä oli heidän arvionsa mukaan kolmanneksi tai neljänneksi suurin con laskutavasta riippuen. Kiinnostaisi käydä Banzaiconissa ja Magiconissa myös jossain kohtaa, niin saisi vielä laajemman kuvan Norjan coniskenestä!

Seuraavaksi olisi tiedossa vielä Kotae Expo tälle vuodelle!


maanantai 12. lokakuuta 2026

Salitreenit eikun lavaninjailua Traconissa

Kylläpäs tämä postaus venähti, Traconin jälkeen iski kiireet uuden puvun kanssa ja ehdin käväistä toisessa conissakin tässä välissä :D mutta palataan hetkeksi syyskuuhun!

Tracon on ollut vakkaricon vuodesta 2012 lähtien ja tämäkään vuosi ei ollut poikkeus. Tällä kertaa odotin conia erityisen innostuneena, sillä pääsin ensimmäistä kertaa lavaninjailemaan! Mietin keväällä työvoimahaun auetessa että mitähän sitä tällä kertaa hakisi tekemään Traconiin kun sen kummempia cossisuunnitelmiakaan ei conia varten ollut ja totesin, että tämä voisi olla hyvä kerta kokeilla sitä osaa bäkkärihommista, josta minulla ei ole aiempaa kokemusta! Tätä taitoa voisi hyödyntää myös Desuconin backstagea organisoidessa, jonne olen vuosia jo mm. ohjeistanut lavatiimiä (tosin käytännön opit uusille lavaninjoille ovat tulleet aina tiimin kokeneimmilta....:D). Kirjoitin tämän saman myös hakemukseen ja ehkä rehellinen teollisuusvakoilu tehosi vastaaviin, sillä pääsin ineen!

Pidin aiemmin keväällä J-Tsoonissa ohjelman asunvaihtojen tekemisestä ja tätä ohjelmaa toivottiin jonkin verran myös suomenkielisenä, joten päätin tuplata mahdollisuuteni Traconin suhteen hakemalla myös ohjelmanpitäjäksi. Pääsin remmiin luennonpitäjänä ja sopa sovittua niin, että luentopäivä olisi vapaa ja backstagehommat hoituisivat osaltani muina päivinä. Jos kyseessä olisi ollut ns. perusluento, olsiin varmasti voinut myös työskennellä samana päivänä ,mutta luentoni vaati sattuneista syistä cossin päälle ja se vaati minulta aikaa myös ennen luentoa. 
Tiivistettynä Tracon oli jälleen kerran tekemistä täynnä! 

Perjantaina tein aamupäivästä töitä ja hilpaisin sieltä suoraan Tampereelle, hotellille kotiuduttuani heitin niskaan yhden Kirari-cosseistani, nyt kun tämä versio oli korjattu "puettavaan" muotoon Japan Expoa varten aiemmin kesällä (quick change-asut eivät pysy hirveän hyvin kiinni, joten ompelin tähän mekkoon hakaset auki olevaan sivusaumaan). 

Tämän heitin niskaan perjantaille

Uusi kevättakkini toimi myös täydellisenä suojana 

Vapaaehtoistöiden suhteen olin perjantain täysin vapaalla jalalla ja pyörin Moonien kanssa Tampere-talolla, tapani mukaan pyörin siellä täällä ja vaikka yritin myös shoppailla, niin taidekuja oli sen verran ruuhkautunut että en jaksanut kauhean kauaa jonotella pöydästä toiseen. 

Minä ja Moonie :3

Harmikseni cossin pukemisessa meni sen verran kauan että missasin Siirin konekirjontaluennon, joka oli vielä kuulemma tosi hyvä ja informatiivinen. Pitää keksiä jotain millä lahjoa hänet pitämään privaattiluento minulle :D 

Kaverin söpöt chiikawat

Olin menossa katsomaan Hall cosplay-kisaa ulos, mutta maasto oli todella kostea ja alkoi myös tihuttamaan, joten kisatkin jäivät tällä kertaa välistä. Harmi, aiempikan vuosina on osunut tosi kiva sää perjantaille ja on ollut todella comfya istuskella viltillä piknikillä ja katsella kisaa!

Lauantaina olikin kunnon puuhapäivä, nimittäin tykitin kaikki työtuntini tänä päivänä eli päivä tuli kirjaimellisesti vietettyä backstagella aamusta iltaan. Kaikista järkyttävintä sekä itselleni että muille oli se, että olin täysin mustissa vaatteissa sekä omilla hiuksilla! Lavaninjana ei sovi näkyä yleisöön ja työasuna onkin tumma ja urheilullinen/rento vaatetus. Sain kuulla tästä päivän mittaa että eihän minua edes tunnista kun yleensä minut löytää helposti kun vaan bongaa jotain vaaleanpunaista. Päätin jättää myös peruukin pois mukavuuden vuoksi, vaikka yleensä käytän peruukkeja myös ihan normilookeissa.

Who is this

Meillä backstagen vänkäreillä oli tällaiset upeet pinssit!

Mua jännitti yllättävän paljon lavahommissa toimiminen, varsinkin kun aloituspalaverissa tiimin ja stagehandin kanssa ilmeni, miten tiukka päivä olisi edessä. Jokaisella kisaajalla oli a. lavaste ja b. useita lavasteita, joiden vaihdot olivat melko tiukkoja, kun tarvittiin kaikki neljä lavatiimiläistä kantamaan ensiksi lavalle seuraavan lavasteet sekä viemään edellisen pois, kaikki 30 sek aikana. Sai siis juosta melkoisesti päivän aikana! En kerennyt kännykälläkään olemaan juurikaan lavaharkkojen aikana, koska päivä oli niin intensiivinen. Huomasi myös, että kaikenlainen "ylimääräinen" juttelu jäi aika minimiin. Juttelin kyllä melkein kaikkien kisaajien ja lavatiimiläisten kanssa, mutta vain ja ainoastaan lavasteista.

Niin paljon seiniä

Yllättävintä itselleni oli se, miten paljon kaikenlaista säätöä, fiksattavaa ja yllättäviä tilanteita tapahtui lavaharkkojen aikana. Tiesin toki kokemuksesta että lavaharkat on aina jostain syystä myöhässä, mutta tarkka syy on jäänyt usein pimentoon, koska en ole ollut salin puolella. Monesti lavaharkkojen myöhästyminen johtuu juuri näistä säätämisistä, esimerkiksi kisaaja on jo pari kertaa treenannut mutta lavatiimi tarvitsee vielä harjoituksen lavasteiden siirrosta. Tästä kaikesta jäi vähän epävarma fiilis että osaankohan nyt toimia oikein itse kisan aikana, mutta muut vakuuttelivat että kisan aikana kaikki sujuu yleensä huomattavasti sujuvammin. Lavaharkat eivät kuitenkaan ole vain kisaajien harkat, vaan lavatiimin lavasteidensiirtoharjoitukset. Ja harjoituksissa tunnetusti kaikki menee pieleen :D Sain myös kuulla, että tämän vuoden lavasteiden määrä arvokisoissa oli todennäköisesti ennätys Traconissa ja harvoin on kisoja, jossa edes yhdellä ei olisi jonkinlaista lavastetta tuotavana. Sainkin tästä siis suoran katsauksen syvään päätyyn.

Lavan takana

Lavaharkat kestivät n. 4h koska tarjouduin jeesimään myös väliaikaohjelman asunvaihtojen kanssa, myönnettäköön että olin ihan rätti tämän urheilullisen rupeaman jälkeen. Tässä kohtaa oli pari tuntia aikaa syödä ja hengähtää ennen kisaa, pyörähdin nopeasti pihalla hakemassa raikasta ilmaa. 

Päivän lookki oli lavajuoksentelun jälkeen kyllä niin rotta tyylikkään Siirin vierellä :D

Menin heti fleksaamaan lahjaksi saatua Chiikawaa Yujin ille

Tuttavani Hannah Virosta oli ensimmäistä kertaa Traconissa ja pyörin hänen kanssaan perjantain, oli kiva kuulla mitä mieltä hän oli conista kun Desut olivat hänelle ennestään tuttuja Suomen conitarjonnasta!
Kaunis Hannah! 

Sitte kisat! Kisan aikana tahti oli tiukka, mutta kaikki meni lavasteiden siirron osalta juuri niinkuin pitikin. Kisat olivat myös ihan supernopeasti ohitse, sillä kun lavasteet oli viety lavalle, piti alkaa heti järjestämään seuraavia lavasteita lähemmäs lavaa ja pieni kertaus tiimin kesken siitä, kuka vei mitäkin ja haki mitä mukanaan. Kaverini yleisössä jännittivät sitä, ehdinkö juoksemaan aina takaisin lavan taakse ennen seuraavan esityksen alkua :D Voin paljastaa, että esitys ei ala ennen kuin ylimääräiset henkilöt  ovat poissa lavalta, tästä huolehti stagehand lavan reunassa. Vaikka hypetys taustamusiikki toki vähän sai vipinää omiin kinttuihin kun yritti ehtiä musiikin aikana veke. 

Lavatiimin teknisempi puoli (stagehand) työn touhussa

Lavastekaaos kisojen jälkeen

Kuolemista väliaikaesityksen aikana

Oli super mielenkiintoista nähdä arvokisat tästä näkökulmasta ja erityisesti Suomen ensimmäisen oman arvokisafinaalin (Aurora Cosplay Tournament) Suomen karsinnat! Kiitos kaikille kisaajille luottamuksesta teidän lavasteiden kantoon ja suuret onnittelut kaikille sijoittuneille ja voittajille.

Sniikkasin itseni lavan reunalle palkintojenjaon aikana

Tässä on jotenkin ihana kaaostunnelma :D 


Nopea selfie kisan jälkeen ArLean kanssa!

Olen tähänkin mennessä arvostanut lavatiimin työtä kisaajana sekä kisajärjestäjänä, mutta nyt kun itse oli siellä juoksemassa ja ihmettelemässä, sai tämä kokemus minut miettimään omia lavasteitani ihan eri tavalla! Esimerkiksi se, että merkitsee lavasteeseen, mistä kohtaa tulisi ottaa kiinni kantamisen ajaksi, kiinnittää kaiken ylimääräisen ei-irtoavan tavaran kiinni lavasteeseen kuljetuksen helpottamiseksi ja ylipäätään rakentaa lavasteen sen verran kestäväksi, että siitä voi kantaa ja kuljettaa helposti sen hajoamatta. 

Ajattelin jo ennakkoon että lavaninjailu ei todennäköisesti ole suosikkipuuhaani backstagella koska siellä ollaan niin omissa oloissaan, tämä oli myös lopullinen fiilikseni nyt kun pääsi oikeasti kokeilemaan sitä. Kokemus oli siis mukava ja viihdyin, järjestelyt olivat hyvät ja selkeät näin ensikertalaiselle sekä opin luonnollisesti paljon uutta, jota voin hyödyntää Desun kisoja järkätessä, mutta kisaajien perään katsova mamma/kellottaja jne. sosiaalisempi rooli on selkeästi oma mukavuusalueeni. En toki tiedä, oliko kokemukseni nyt värittynyt tästä supertäydestä lavastevuodesta että ehtisikö ns. normitilanteessa jutella enemmäkin esitysten välissä tai harkkojen aikana niitä näitä. 

Päivän päätteeksi suihku, mättöä ja nukkumaan, olin fyysisesti aivan poikki mutta ainakin oli hyvät kengät jalassa!

Sunnuntaina olikin oman luentoni "Cosplayn pika-asunvaihdot - mitä, miten ja miksi?" aika ja aamupäivä tuntui suorastaan lentävän, kävin nopeasti taidekujalla ja hakemassa takoyakit pihan kojulta ja yhtäkkiä olikin luentotilassa esittelemässä asunvaihtopukujani. Roudasin mukanani useita tekemiäni asunvaihtopukujani ja puin ne luennon aikana myös päälle, eli tavaraa oli melkoisesti :D 

Tadaa!

Paljon vaatetta mukana

Puhuin luennolla siitä, mistä voi katsoa esimerkkejä asunvaihtoasuista (cosplayesitysten lisäksi teatteriesitykset, taikuriesitykset ja ohjelmat), esittelin tekniikoita omien asujeni kautta että miten sellaisia pukuja tehdään ja miten asunvaihtoja voi hyödyntää cosplayesityksissä esim. tarinankerronnan kannalta. Pidin ensimmäistä kertaa saman luennon toistamiseen ja mielestäni tämä veto oli huomattavasti parempi, toki tähän voi vaikuttaa se, että sain puhua aiheesta omalla äidinkielellä. Rukkasin aika paljon slaidien järjestystä ja sisältöä myös ensimmäiseen vetoon verrattuna, tykästyin myös käyttämään erilaisia Powerpoint-animaatioita (toivottavasti ei liikaa yleisön mielestä). 

Tein luentoa varten myös Youtubeen soittolistan cosplayesityksistä, joissa on asunvaihto(ja). Soittolistan pääsee tsekkaamaan tästä linkistä.
 
Oli professional olo puhua tuohon mikkiin

Toivottavasti paikallaolijat viihtyivät ja ehkä oppivat jotain uutta tai saivat inspiraatiota omiin asunvaihtopukuihin! Suuri kiitos kaikille ketkä tulivat seuraamaan ohjelmaani. Sain myös kommentteja siitä että olisi kiva päästä kuuntelemaan aiheeesta englanniksi, Suomessa ohjelmien uusintavetoja katsotaan vähän pahalla mutta ulkomailla toki voisi vetää uusiksikin, varsinkin kun englanninkielinenkin versio on jo valmiina. Olen myös pohtinut Youtube-videon tekemistä tästä aiheesta, mutta se vaatisi sellaista valmistelua ja aikaa, jota minulla ei tunnu oikein olevan niin isolle projektille. Kiinnostusta kyllä olisi!

Ohjelman jälkeen juoksujalkaa pääsaliin katsomaan cosplaykilpailua! Odotin erityisesti mitä eräs isompi ryhmä oli tuomassa lavalle esityskilpailuun, monet tästä porukasta ovat kavereitani/tuttuja ja olin kuullut pitkin vuotta pieniä juttuja tästä projekista mutta en tarkalleen tiennyt, mitä on luvassa. Istuin kakkosrivillä eli pääsi näkemään kaiken erittäin läheltä!

Tuo taustavideo oli hulvaton!

Esityskisaajat

Parikisaajat

Esitykset olivat todella erilaisia keskenään ja Team Avara Luonto oli kyllä näyttävä 10-henkisellä porukallaan kulttimeiningeissä! Shrek-esityksen Fionan esittäjällä oli myös huikeat ja hahmouskolliset ilmeet :D Parisarjan puvut pääsi näkemään myös läheltä ja oma suosikkini sai palkinnon Photoshoot-kisassa. Kisat olivat jälleen erinomaiset ja viihdyin, onnittelut kaikille sijoittuneille ja voittajille!

Yhteiskuva koko Traconin cosplaytyövoiman, kisaajien ja tuomareiden kanssa!
Kuva: Nyymix

Kisan jälkeen päädyin hengaamaan hetkeksi Fukan, Kagehitsujin ja Kalmanlinnun kanssa ja totesimme, että tässähän on käsillä Suomen coniskenen bloggaajien miitti! Oli ihanaa hepuloida heidän kanssaan, emme ole juuri jutelleet (ainakaan tällä porukalla) mutta jotenkin klikkasi ihan todella hyvin, ehkä tämä Blogger oli tehnyt meidän aivokemialle jotain joka sai ihan hulvattomaksi :D todennäköisempi vaihtoehto on väsymys conin jäljiltä....

Tässä kuvassa on hyvä energia

Fukka lanseerasi myös "suomicossajaat jakaa käyntikorttejaan"-tempauksen puoliksi vahingossa Instassa ja oli hauskaa jaella ja vaihdella kortteja muiden kanssa! Jotenkin sitä unohtaa että kuinka monella on edes olemassa tuollaisia kortteja, kun niitä on tehty lähinnä ulkomaan conivierailuja varten. Suomessa toki kaikki about tuntevat toisensa jo ennestään niin ei ole tarvetta jaella yhteystietoja :D
Mikäli minulta haluaa vielä käyntikortin, otan Kotaeen mukaan niitä!

Nopea selfie Taeyan kanssa ennen conin päättymistä!

Minusta otettiin myös tosi cool kuva instavideoon!

Oli aika pakata kimpsut ja kampsut ja jäin hengailemaan Sorsapuistoon vielä tapahtuman päättymisen jälkeen, sillä jäin muutenkin Tampereelle vielä pariksi päiväksi. 

Mun ja Annipullan mätsäävät laukut!

Tracon loot, saatoin vähän innostua taidekujalla......

Sellainen con tällä kertaa, viikonloppu hujahti ihan todella nopeasti taas ohitse ja nautin joka hetkestä! On kiva kun löytyy uusia juttuja mitä tehdä coneissa, aloin alun perinkin 10 vuotta sitten työskentelemään coneissa kun huomasin, että kävijänä tapahtumat olivat omalta osaltani jo aika "loppuun kaluttu", varsinkin kun moni kavereista alkoi siirtymään myös vänkäripuolelle.

Huomasin myös Traconin kansainvälistymisen omalla kohdallani niin, että puhuin todella paljon englantia viikonlopun aikana (virolaisen kaverini sekä Ruotsin tuomarivahvistuksien kanssa), olen huomannut myös taidekujalla olevan enenevissä määrin Suomen ulkopuolelta myyjiä. Pohjoismaat ja Baltian ymmärrän, mutta hämmennyn kun Ranskasta tai Italista tulee tänne asti porukkaa :D mikäs siinä, tänne vaan! Olen myös kuullut, että ostovoima Suomen coneissa/Traconissa on sen verran hyvä että ainakin Baltiasta tulee siitä syystä paljon jengiä tänne myymään. 

Ensi kertaan, joka onkin Metrocon Norjan Stavangerissa!