Printattua puuvillaa ja laskoksia - Benio WIP

Pitkästä aikaa making of-postaus cossista, jipii! Tein alkuvuodesta Haikara-san ga Tooru-elokuvasarjasta päähenkilö Benion asun ja vaikka asu on melko simppeli, ajattelin kirjoitella muutaman sanan sen teosta.

Reffikuvia

En ole aiemmin tehnyt mitään kimonoja tai hakamaa, joten uutta opeteltavaa oli paljon. Sain onneksi Hootilta lainaan hakamasetin netistä löytyneiden kaavojen ja videoiden tueksi!

Sarja sijoittuu Japaniin 1920-30-luvuille ja päätin ottaa ajanjaksosta inspiraatiota, mutta en halunnut kuitenkaan tehdä täysin ajanmukaista cossia, sillä elokuvassa on luonnollisesti otettu tiettyjä vapauksia esim. värien ja siluetin suhteen, jotka taas eivät ole ajalle tyypillisiä. Pyrin kuitenkin tekemään mahdollisimman samalla tavalla kuin kimono ja hakama oikeasti tehtäisiin, esimerkiksi kimonoon en halunnut lainkaan päällitikkauksia. Ompelin kuitenkin cossin ompelukoneella ihan hermoja säästääkseni, hihansuut ja kauluksen ompelin kimonoon käsin. 

Olen vartalotyypiltäni "kolmio", eli hartiat sekä rinnanympärys ovat leveimmät kohdat vartalossani. Kimonot ovat malliltaan hyvin tasaisia, sama pätee myös kimono+hakama-komboon. Jännitin hieman etukäteen, näyttääkö lopputulos yhtään samalta kun vartalotyyppini on niin erilainen kuin haluttu siluetti. Kimonossa ei ole erillisiä olkasaumoja ja kankaan väljyys, joka normaalisti on kuositeltu pois länsimaalaisessa vaatteessa, on kimonossa esimerkiksi juuri kainaloalueella. Tästä syystä hiha tekee hartioista vähän leveämmän näköiset, kun hihassa on paljon kangasta. Reffikuvassa hakama levenee reilusti helmaa kohden ja käytin tätä hyväkseni siluetin luomisessa.

Aluskerrokset
Päätin jo ihan alkuun, että käytän binderiä kimonon alla saadakseni oikeanlaisen siluetin, sillä olen melko rintava ja vyötärö on kapeahko suhteessa rinnanympärykseen. Aiemmalla Japanin reissulla kävin kimonovuokrauspalvelussa, jossa pukijat laittoivat todella monta erilaista nauhaa, vyötä ja harsoa kimonokerrosten alle, jotta siluettini pysyisi oikeana. Asuun oli tulossa muutenkin jo kerroksia ja haluisn pystyä pukemaan asun omin avuin, joten binderillä sain nopeutettua pukemisprosessia.

Asussa näkyy valkoinen kaulus kimonon alla. Tiesin, että oikeaoppisesti kimonon alla on ohut aluskimono ja kuvassa näkyvä kaulus viittasi juuri tähän. Ajattelin hyödyntää kimonoproton tähän tarkoitukseen niin, että tekisin kauluksen jostain jämäkämmästä kankaasta. Seuraan Instassa useita vapaa-ajallaan kimonoon pukeutuvia japanilaisia ja sattumalta törmäsin videoon, jossa tällainen arkipukeutuja korvasi kokonaisen aluskimonon pelkällä kaulusosalla. Totesin tämän version paljon näppärämmäksi cosplayasuun, sillä lopputulos näyttää samalta mutta puettavuudeltaan huomattavasti nopeampi ja helpompi kuin kokonainen kimono. 

Apua miten kyllästynyt ilme :D Alla mulla on vanha työpaita, jotta hiki ei tarttuisi kimonoon

Tein cossiin alushameen, sillä huomasin ensimmäisen käyttökerran jälkeen, että hakama tarttuu sukkahousuihini ärsyttävästi kiinni kävellessä ja pakkaantuu tällöin polvieni päälle. Hame on kietaisumallia ja käytin siihen ylijääneitä materiaaleja. Laitoin helmaan koristeeksi hakamakankaasta tehdyn vekkiröyhelön sillä ajatuksella, että jos kävelen esim. portaita niin alushameen vekit tulevat esiit ja mätsäävät hakamaan. 

Kauluksen ja hameen päälle tein sidottavan vyön, joka pitää kauluksen paremmin paikallaan ja tasoittaa vyötäröäni tasaisemmaksi.

Kimono

Benion kimonossa on kuosi, josta tiesin ennestään, että kyseessä on todella perinteinen jo olemassaoleva japanilainen kuosi, mutta kuosin nimi oli hukassa. Nopealla googlauksella selvisi, että kuosin nimi on yagasuri. 

Pohdin pitkään, kuinka lähtisin toteuttamaan kuosia ja totesin, että maalaaminen olisi aivan liian hermoja raastava projekti ja päätin kokeilla kankaan printtausta ensimmäistä kertaa. Printin tein Illustratorilla ja monille tuttu Spoonflower päätyi myös minun valinnakseni printtipaikan suhteen. Biffeltä sain paljon apuja kangaslaadun valitsemisessa sekä kuosin skaalauksen kanssa ja selvisin parilla testikierroksella näytepalojen kanssa (kannattaa tarkistaa kunnolla, millä tavoin senttimetrit vertautuvat tuumiksi :D) 

Vasemmalla ensimmäinen versio, oikealla se, mitä tilasin lopulta cossiin

Otin riskin ja tilasin kankaan jo kuukausia ennen kaavojen tekoa ja netistä löytyneiden ohjeiden mukaan tilasin kangasta 3 metriä, josta riitti juuri ja juuri minulle polvimittaisen kimonon tekoon (olen 160cm). Tämä oli toisaalta cossia ajatellen hyvä pituus, sillä kimono peittää ylävartaloni hyvin eikä vahingossakaan vilahda hakaman alta eikä rajoita liikkumistani, toisin kuin pidemmät kimonot. Kimonon vuoritin pehmeällä vuorikankaalla.

Kimono alushameen päällä

Jotenkin ajattelisi kimonokaavojen olevan tosi helppoja, sillä se koostuu lähinnä suorista paloista, mutta käytännössä pitikin vähän aivojumpata kankaan menekin ja kaavojen asettelun kanssa että printti tulee oikein päin jokaisessa palassa. Kangas riitti onneksi juuri ja juuri eikä tarvinnut pihistellä esim. pituudesta tai leveydestä eikä jämäpaloja juurikaan jäänyt. 

En halunnut kimonoon yhtään näkyviä tikkauksia ja pyrin parhaani mukaan ompelemaan sen ompelukoneella, mutta hihapalat yhdistin miehustaan käsin ja ompelin käsin myös hihansuut sekä kauluksen kiinni kimonoon. 

Vyöt

Asun vyön eli obin tein Eurokankaan palalaarista löytyneestä viskoosista. Reffikuvassa obi on yksivärinen, mutta perinteisissä kimonoissa vyö saattaa olla näyttävin osa asua ja kovinkin kirjava, vaikka sitä ei kauheasti näkyisi ulospäin. Lisäksi "laimean magentan" väristä yksiväristä kangasta ei tahtonut oikein löytyä, joten tästä syystä päätin vähän leikitellä kuosin kanssa kun sopivan värinen kuosikangas osui vastaan. Kuvio oli tosin vähän liian voimakas omaan makuuni, joten käytin kankaan nurjaa puolta.
Aluksi sidoin obin oikeaoppisesti päälleni, mutta materiaalivalinta ei ollut paras ja obin rusetti takana löystyi päivän aikana niin, että hakama alkoi valumaan ikävän näköisesti. Kolmannen käyttökerran jälkeen totesin, että muokkaan obista feikkiversion, jotta se varmasti pysyisi koko ajan paikallaan. 

Obin alle tein paksusta huovasta "alusobin", joka auttaa siluetin muodostamisessa ja obin saa kiinnitettyä pukemisen aikana tähän huopa-obiin. Päällystin huovan hakamakankaalla, jotta se ei pistä liikaa silmään mikäli obi liikkuu paikoiltaan. Huopa-obi kiinnitetään paksuilla neppareilla kiinni. 

Alusobi edestä

Alusobi takaa (kangas asettui vähän hassusti, jonka takia se ei mene ihan suoraan)

Huopa-obin päälle kiedon oikean obin pari kertaa ympäri ja kiinnitän takaa parilla isolla nepparilla. Taakse tulee iso erikseen kiinnitettävä rusetti, joka kiinnittyy myös isoilla neppareilla kiinni. Siitä tuli ihan söpö ja on harmi, ettei se näy mihinkään, kun hakama laitetaan sen päälle :D 

Irroitettava rusetti

Neppareita on

Hakama

Sitten hakama! Myönnettäköön, että ajattelin hakaman olevan vähän niinkuin perus laskoshame, jossa on aukot sivuilla. Kun lähdin tutkimaan asiaa tarkemmin ja pyörittelin lainaan saatua hakamaa, totesin, että laskokset onkin aseteltu paljon monimutkaisemmin kuin olin ajattelut ja vaati pari protoa, että sain niistä halutunlaiset. En edelleenkään ole täysi tyytyväinen lopputulokseen, mutta ensimmäiseksi hakamaksi varsin kelpo!

Materiaaliksi valitsin myös aikoinaan Agriaan käyttämäni polyesterin, sillä väri mätsäsi hyvin, kangas oli tarpeeksi jämäkkä että laskokset pysyvät, mutta kuitenkin miellyttävä käyttää ja sitä oli edelleen saatavilla Kangastukussa. Huomasin Agrian kohdalla myös sen, että kangas pehmeni mukavasti käytön aikana vähän pellavan tapaan, kankaassa on myös luonnonkuitumainen tekstuuri ollakseen polyesteria. 

Vaikka minulla oli oikea hakama jota tutkia, piti silti katsella videoista, että mitkä nauhat sidottiin mihinkin ja miten päin. Päätin vähän oikaista sidonnan kanssa ja laitoin edessä oleviin nauhoihin (jotka eivät näy mihinkään) hakaskiinnityksen, jotta solmuista ei tulisi vahingossakaan mitään myttyä eteen. Hakaset myös varmistavat sen, että nauhat pysyvät paikoillaan kun solmut taas saattavat löystyä päivän aikana.

  
Takaa tulevat nauhojen kanssa pohdin erilaisia feikkirusettisysteemejä, mutta mielestäni oli toisaalta kiva touch että edessä oleva rusetti olisi sidottu ja "aidomman" näköinen, vaikka se ei olisikaan 100% reffikuvaa vastaava. Olen myös aika hyvä sitomaan rusetteja nätisti ja tasaisesti, kiitos lukemattomien mekkojeni joissa on vyötärölle sidottava nauha :D 

Valmis hakama päällä

Peruukista minulla ei ole juurikaan sanottavaa, lähinnä hiusten sävy oli varsinaista hiustenvalkomista ":D", kun reffikuvassa sävy on melkein lila, mutta monella cossaajalla oli ruskea peruukki ja sarjan 70-luvulla tulleessa animessa Beniolla on myös ruskeat hiukset. Päädyin harmahtavan lilaan sävyyn, joka tietyssä valossa sopivasti näyttääkin ruskealta. Sopivan sävyinen yksilö löytyi Coscraftin valikoimista eikä peruukille tarvinnut tehdä juuri muuta kuin otsatukan trimmaus ja pituudesta napsiminen. Päässä olevan rusetin tein kaapista löytyneestä jämäkankaasta, jonka hauska tekstuuri toi särmää muuten simppeliin asusteeseen. Sävy on kirkkaamman punainen kuin reffikuvissa, mutta mielestäni sopii oman cossini kankaiden sävyihin hyvin.

Käytiin Nyymixin ja Hootin kanssa shoottaamassa tätä cossia Vantaan Viherpajalla, jossa on (melko ränsistynyt) japanilainen talo ja puutarha. Kuvakulmien kanssa kikkailemalla saatiin kuitenkin luotua illuusio siitä, että ollaan Vantaan sijaan jossain ihan muualla :D

Molemmat kuvaajat sai vapaat kädet editoinnin suhteen ja olikin hauska nähdä, miten eri tyylisiä kuvista tuli vaikka paikka onkin sama. Tykkään molemmista hurjasti!

Kuvat: Hootti

Kuvat: Nyymix

Pitkä kuuma syksy - Tracon 2024

Traconissa taas tänäkin vuonna, tällä kertaa cosplaybäkkärillä hommissa!

Vaikka olen jo vuosia työskennellyt cossikisojen parissa eri coneissa, Traconin cosplayvänkärinä työskentelyä ei ole tätä ennen tullut kokeiltua. Odotinkin mielenkiinnolla, millä tavoin Traconin järjestelyt olivat eri tavoin esim. Desuihin verrattuna, joita olen myös mukana järjestämässä.

Tyylikäs badge!

Aiemmista vuosista poiketen cosplaykisat olivat pääosin vain sunnuntaina, eli olin kävijänä perjantaina ja lauantaina. Molempina päivinä oli myös pientä cosplayohjelmaa, mutta halusin keskittää työvuoroni täysin pääsalin puolella oleviin kisoihin. 

Perjantaina saavuin paikalle viiden maissa ja ohjelmassa oli ulkona olleen taidepolun sekä myyntipöytien tsekkailu sekä hall cosplay-kisan katsominen. Olin korjaillut Benio-cossiani paria viikkoa edeltävän shootin jäljiltä tälle conipäivälle. Päivä oli todella kuuma ja kostea eikä tuntunut ollenkaan siltä, että olis jo syyskuu. Cossivalinta ei ollut parhain mahdollinen, mutta pärjäsin jotenkuten matkatuulettimeni ansiosta. Yövyin kaverini luona ja päivällä cossia pukiessa piti välillä mennä tuulettimen eteen etten hikoile meikkivoiteita pois, sillä asunto oli vanhemman kerrostalon ylemmissä kerroksissa. 

Taidepolku oli tämän vuoden uutuus ja käytännössä se oli ulkona teltassa/katoksessa ollut taidekuja. Emme meinanneet porukan kanssa löytää telttaa, sillä sitä lähin puiston sisäänkäynti oli suljettu bofferointipisteen takia ja samannäköisiä telttoja oli puistossa useampikin. Kävi sääliksi myyjiä, sillä teltan sisällä ollut ilma oli todella heikko vaikka tilaa olikin hyvin. Toki heidän onnekseen koko viikonloppuna ei satanut, joka olisi voinut olla vielä ikävämpää kuin kostea ja huono ilma. Tykkäsin kuitenkin ideasta, sillä sisällä ollut taidekuja oli tuttuun tapaan aivan tukossa koko viikonlopun, näitä ulkona olleita pöytiä pääsi tarkastelemaan rauhassa ja ilman tunkua. 

Minä ja Tilli! Kiitos vielä majoittamisesta :D

Hall cosplay sijaitsi Lotr-esityksen takia ulkolavalla, sää oli sopiva niin tämä järjestely toimi mielestäni ihan kivasti. Lavalla ei luonnollisesti ollut screeniä mistä olisi nähny reffikuvia, joten piti olla juontajan puheen varassa, mikäli halusi tietää, mistä lähteestä hahmo on. Kisa alkoi verrattain myöhään (klo 20 aikaan illalla) mutta itseäni se ei ainakaan haitannut, porukkaa oli paljon pihalla omilla vilteillään ja päivän kuumuus alkoi myös väistymään. Puhuimmekin kaveriporukkani kanssa, että olisipa itsekin tajunnut ottaa viltin mukaan kun sää oli niin mainio. Tällainen ulkolavalla ollut kisa tuntui tavallaan jotenkin nostalgiselta, varmaan kun on tottunut että cossikisat ovat yleensä jossain aika hulppeassakin konserttisalissa niin tällainen pienempi ja vaatimattomampi lava toi mieleen jotkut pienemmät tapahtumat :D 

Hall cosplay ulkolavalla

Ikävämpi puoli illalla ulkona hengaamisessa on se, että kaikenlaiset hyttyset ja muut verenimijät ovat myös liikenteessä. Majapaikkaan saavuttuani minä ja kaverini säikähdimme kun jalat näyttivät siltä, että ne vuotavat verta, mutta osoittautuivat mäkäräisten pistoiksi. Hämmentävintä on se, että ötökät pääsivät kimppuumme siitä huolimatta että molemmilla oli ties mitä sukkahousua ja helmaa jalkojen päällä, mutta paljain säärin ollut kaverimme säästyi hyökkäykseltä. 

Majapaikan hieno neiti

Lauantaina olin myös paikalla kävijänä, sain suostuteltua Wexarin aika viime tinkaan vetämään kanssani Desussa nähdyt Kaibat uusiksi coniin. Näissäkin cosseissa sai hikoilla sään takia ihan kunnolla, mutta saimme mukavia ja hulvattomia kommentteja, jotka piristivät hikistä päivää. Yksi jäbä esim. käveli meidän ohitse ja totesi täysin spontaanisti Wexarille että hän on legenda :D

Myyntipöytäsalissa yksi toinen jäbä olisi halunnut pelata meidän kanssa Duel Links-mobiilipelissä, mutta meillä ei ollut kyseistä peliä eikä tilanne ollut myöskään parhain mahdollinen tällaiselle. Ylipäätään suurin osa meille juttelemaan tulleista oli n. 30-vuotiaita miehiä, ei sinänsä ihmeellistä kun sarjan fanit taitavat pääosin olla tuota ikäluokkaa ja pojille sarja on alun perin suunnattu (ja korttipeliä pelaa pääosin vain miehet). 

Kaibat conissa

Emme tehneet juuri muuta kuin kiertelimme tapahtumassa, yritin käväistä taidekujalla mutta tungosta oli jälleen yhtä paljon kuin aiempinakin vuosina. En tajua, miten pystyin viime vuonna itse olemaan pöydän toisella puolella kaksi päivää, kun happi meinasi loppua lyhyelläkin käynnillä....

Läksimme pois conista kuuden maissa, sillä olimme olleet paikalla jo aamupäivästä lähtien ja edellisenä päivänä oli mennyt cossikisan vuoksi aika myöhään. Conipäivän jälkeinen hesemättö hits different :D

Afternoon Fikan lehmät olivat kovin valloittavia ;__; kotoa löytyy jo yksi pieni

Sunnuntaina oli aika ryhtyä hommiin ja luvassa oli pitkä päivä, sillä bäkkärikokous alkoi jo 8:30. Ei jostain syystä tehnyt edes tiukkaa olla paikalla tuohon aikaan täydessä tällingissä, sain jopa kommenttia että miten mä voin olla noin pirteä tähän aikaan aamusta :D 

Aamu raikas iloinen

Omia hommiani päivän aikana ennen kisaa oli jeesiä kisaajia ennen tuomarointeja, ryhmäsarjan tuomarointien aikana etsin kisaajia ja vein tuomarointihuoneeseen ja olin lisäksi pari tuntia cosplayn infopisteellä.
Traconissa backstage on jaettu kolmeen kerrokseen: kellarikerros (pukuhuoneet), ensimmäinen kerros (aula, taukotila ja lavallemeno), toinen kerros (ei meidän käytössä) ja kolmas kerros (tuomarointihuoneet). Tuli kyllä päivän askeleet portaissa juostessa, kumma kyllä ei edes tuntunut seuraavana päivänä. Portaissa tuli juteltua ryhmäsarjan kisaajien kanssa ja kaikilla ainakin vaikutti olevan hyvä meno, ylipäätään aamupäivä tuntui sujuneen muutamista kömmähdyksistä huolimatta rauhallisesti ja kaikilla kisaajilla oli hyvä boogie päällä jännityksestä huolimatta. Taru Sormusten Herrasta-näytelmän papereita oli myös teipattuna oviin ja seinille, erityisesti puvustuksen muistiinpanoja oli todella kiinnostavaa tutkia kuvien kera kun itse esitystä en päässyt näkemään. 

Cosplayn infopiste sijaitsi backstagen ja viereisen Muumimuseon sisäänkäynnin vieressä, olin sen verran myöhäiseen aikaan päivystämässä että pöydälle tulivat lähinnä museon kävijät kyselemään, että pääseekö museoon sisälle näyttämällä lippua skanneriin tai onko takana oleva backstage se muumimuseo. 

Twinnattiin Strawberrymilkin kanssa cottagercore-henkisillä asuillamme  eri väriskaaloilla!

Kilpailun aikana mulle ei oltu etukäteen laitettu mitään tiettyä hommaa, mutta päädyin vähän ennen kisan alkua jeesimään extempore Tamamerua puukeppien kanssa kävelyssä. Hieman jännitti kun en ollut heidän lavatreeneissä mukana eikä ollut hajuakaan, miten esitys alkaa yms. mutta hyvin selvittiin! Melkein meinasimme horjahtaa lavan takana olleessa portaassa ja astuin pikkuvarpaani päälle ikävän tuntuisesti, kipu tuntui hetkellisesti menneen ohitse ja jatkoin avustamista ihan normaalisti (viikkoa myöhemmin nilkka ärtyi pahemmin ja lääkärin kautta selvisi, että nilkkani nyrjähti kevyesti. Olkaa varovaisia kun menette portaissa :D) ja esityksenkään aikana ei onneksi tapahtunut mitään ikävää.

Palasin takaisin bäkkärille ja ilmeni, että ryhmäsarjassa tarvittiin yhden ryhmän kohdalla myös saattamisapua ja tarjouduin myös tähän pestiin. Hengailin ryhmän kanssa jonossa lavalle ja tuli samalla juteltua kaikenlaisesta, ilmeni mm. että yksi ryhmäläinen oli ollut parilla samalla kurssilla kanssani lukiossa ja löysin Drivesta jotain ryhmäkuvia yhdestä tapahtumasta, jossa kumpikin olimme lukioaikaan. Pieni maailma! 

Hyppäsin ryhmäsarjan lavaosuuden jälkeen salin puolelle katsomaan palkintojenjakoa ja Iriksen pitämä WCS-puhe oli kovin liikuttava, en ole itse edes ollut WCS-karsinnoissa saati edustajana ja kyyneleitä melkein meinasi tulla ;__; niin kauniita sanoja Suomen cosplayharrastajista ja siitä matkasta, joka ollaan kuljettu yhteisönä ja harrastuksena WCS-kisojen kanssa. 

Backstagen porukkaa, mukaanlukien työvoima, vastaavat, kisaajat ja tuomarit <3
Kuva: Nyymix

Hurjasti onnea kaikille voittajille! Sanon näin varmaan joka conin jälkeen jossa olen ollut bäkkärillä, mutta kylläpä kummasti taas heräsi kisaamishalut lavan menoa ja palkintojenjakoa katsoessa :D ensi vuodelle olenkin ajatellut jotain isompaa projektia, jonka toivottavasti saan vietyä myös lavalle asti. 

Kokonaisuutena Tracon sujui omalta osaltani varsin mukavasti, oli kiva olla taas hommissa ja ehdin kuitenkin pyöriä kävijänä ihan tarpeeksi omaan makuun. Vietin pihalla enemmän aikaa kuin yhdessäkään aiemmassa Traconissa, liekö syynä hyvä ilma (=huono ilmanvaihto sisällä kosteuden ja väkimäärän vuoksi) vai se, että puistossa oli ihan älyttömän paljon erilaista ohjelmaa ja ostettavaa niin taidekujan kuin ruokailun puolesta. Oli paljon mukavia kohtaamisia jokaisena tapahtumapäivänä ja backstagella oppi taas uutta cossikisojen järjestämisestä kaikkien näiden vuosien jälkeenkin. 

Conien puolesta taitaakin olla vuosi jo taputeltu ja seuraavana sitten omalta osaltani Frosti (olen tosin Shumicon Shoppussa myymässä myös tässä välissä), blogin puolelle tippuu vielä loppuvuoden aikana parit wip-postaukset cosseista. Ensi kertaan!

Tuomarointia ja Team Purppuna

 Heissan!

Kävin jälleen Nekoconissa ja tällä kertaa tuomarointipöydän toisella puolen, sillä tänä vuonna tuomaroin aloittelijakategoriaa! Olen otettu että olen päässyt viime aikoina tekemään tuomarointijuttuja, iso kiitos ihanalle cosplayvastaava Teklalle että otti minut mukaan Nekoon <3

Huii siellä tuttuja naamoja

Viime vuoden tapaan olin Kuopiossa neljä päivää ja kolme yötä, eli ns. pitkän viikonlopun (vaikka con oli vain la-su). Tämä oli jälleen kerran hyvä päätös, sillä perjantaina sai rauhassa chillailla hotellihuoneessa ja kammata peruukit sekä höyryttää vaatteet valmiiksi viikonloppua varten, sunnuntaina taas pääsi löhöämään hotellin sänkyyn heti conin jälkeen ja matkatavarat tarvitsi pakata vasta seuraavana aamuna. Suosittelen, mikäli tulee pitkän matkan takaa kuten minä pk-seudulta! Kuopio on myös kaupunkina tosi kiva ja toivoisin, että voisin joku kerta viettää conin yhteydessä vielä pari päivää ihan turistina. Nyt monet kiinnostavat kaupat sattuivat olemaan auki juuri silloin, kun olin conissa tai menossa syömään tms. Vielä joskus käyn vielä Savon Palassa!

Cosplaykilpailut olivat poikkeuksellisesti sunnuntaina, joten lauantaina olin paikalla kävijänä. Tämä järjestely passasi minulle vallan mainiosti, sillä kunniavieras Antti Pääkkösen ohjelma oli juurikin lauantaina ja pääsin seuraamaan sitä. Vaikka lauantaille ei ollut muuta aikakriittistä ohjelmaa kuin kunniavierasohjelma, olin paikalla jo heti tapahtuman avattua paikkalippujen takia. Tämä oli varsin hyvä päätös, sillä paikkalippujono kiemurteli jo kahdessa kerroksessa, vaikka lippujen jakamisen alkamiseen oli vielä reilu 10 minuuttia. Koska jono piteni varsin nopeasti, se alkoi pian muodostamaan aulaan aikamoista pullonkaulaa ja estettä infopisteen eteen. Paikalla ei ollut järjestyksenvalvojia ohjaamassa jonoja, mutta infosta napattiin nopeasti koppia jonon ohjaamiseen pois tieltä jämäkästi, mutta ystävälliseen sävyyn. Sain myös paikkalipun ongelmitta ilman pelkoa siitä, että liput loppuvat kesken.

Ihan muina Mokuboina paikalla

Kunniavierasohjelmasta: olin Pääkkösen päässyt tapaamaan jo aiemmin Popcultissa 2019 ja olin silloinkin kuuntelemassa hänen puheohjelmaansa urastaan, paljon tuli samoja asioita tässäkin ilmi, mutta myös paljon uutta. Hauska, miten anti-äänenavaus -tyyppi Pääkkönen olikaan, ei olisi ehkä pääosin ääntään työkseen käyttävästä henkilöstä uskonut :D Haastattelija oli sopivan keskusteleva ja kommentoi joitakin aiheita omalta osaltaan, mutta antoi myös tarpeeksi tilaa itse päätähdelle, joka loi ohjelmasta rennon seurata. 

Jee Pääkkösen nimmari :)

Viime vuoden tapaan ohjelman loppuun otettiin vapaasti yleisökysymyksiä ja kauhistuin tästä pienesti, sillä viime vuonna yleisökysymys-osio oli melko kiusallista seurattavaa....Tällöin kiusallisuus muodostui muodostui pääosin siitä, että kunniavieras ei juurikaan muistanut ääniroolejaan ja yleisöstä kysyttiin aivan todella spesifejä juttuja vuosikymmenten takaa, joihin kunniavieras ei todellakaan tiennyt vastauksia ja kuulosti turhautuneelta, kun tällaisia kysymyksiä tuli useita. Tämänkertainen kunniavieras muisti paremmin roolejaan, mutta siinä kohtaa kun tulee kolmatta kertaa kysymys koskien Digimonien suomidubin tuotantoa eikä Pääkkönen ollut osannut vastata niihin aiempiinkaan, iski jo melkoinen myötis kunniavieraan puolesta.

Onneksi suurin osa kysymyksistä oli sellaisia aika perus, joihin oli kiinnostavaa kuulla vastauksia.  Tosin kun kysyttiin, että tekeekö huvikseen ääninäytteitä dubbausten ulkopuolella ja vastaus oli että lapsenlapsilleen tekee mutta ei muille, niin halusin vajota maan alle kun seuraava kysymys eri henkilöltä oli, että lähtiskö hahmon x ääninäyte. Kohteliaasti Pääkkönern vastasi että ei lähde, mutta jäin vaan mietimään, että eikö kysymyksen esittäjä kuunnellut yhtään, mitä aiemmin oli vastattu.
Ensi kerralla kysymykset etukäteen pls.

Muuten lauantai kului kavereiden kanssa ollessa, käytiin illalla syömässä ja autoin Tilliä höyryttämään kisacossinsa seuraavaa päivää varten. 

Sunnuntaina herätys soi jo kuudelta, sillä paikalla piti olla jo puoli yhdeksän maissa. Olen yleensä melko nopea meikkaamaan ja cossitkin usein on suht nopea pukea, mutta hakama/kimono-setti vaatii selkeästi vielä harjoitusta. Ehdin just ja just aamun kokoukseen ja piti paikan päällä vielä nykiä hakamaa parempaan asentoon.

Cossi päällä jipii

Huomasimme, että meillä oli vahingossa aloittelijakategorian kesken tietty värikoodi (lila, punainen ja lila-punainen cossi) ja nimesimmekin yksikkömme Team Purppura-punaksi eli Purppuna :D 

Jj

Tuomaroinnit lähtivät melko nopeasti käytiin ja olikin mukavaa huomata, miten sujuva ja helppo tuomarointitilanne on, kun asiat on suunniteltu kunnolla, viitaten Tampere Kupliin tuomarointikaaokseen. Aloittelijakategoriassa oli sekä oman ikäisiä että nuorempia kisaajia, osa oli ensimmäistä kertaa kisaamassa ja toiset taas kisanneet jo aiemminkin.

Sellaisen huomion tein, että erityisesti nuoremmilla kisaajilla oli todella vahvana sellainen design-ajattelu, eli oltiin viety hahmon designia hieman pidemmälle omien preferenssien mukaisesti. Tämä osaltaan hankaloitti tuomarointia, sillä kisassa kuitenkin verrattiin valmista tuotosta referenssikuvaan ja jos se poikkesi siitä kovasti, siitä tulee ns. miinuspisteitä omalla tavallaan. En voinut olla ajattelematta, että kumpa ne kaikki omat otteensa laittaneet olisivat tulleen Shumiconin Freestyle-kisaan, jonka säännöissä oli spesifisti huomioitu oma näkemys hahmon asusta. Toisaalta tämä vahvisti käsitystäni siitä, että nuoremmalla sukupolvella on tosiaan trendinä tällainen ajattelutapa tarkan reffin seuraamisen sijaan. 

Toisena huomiona oli se, miten laajasti monet aloittelijat olivat hyödyntäneet netistä löytyviä resursseja, esim. valmiita 3D-malleja printtausta varten sekä Pinterestistä löytyneitä tutoriaaleja ja ylipäätään ohjevideoita spesifin cossin osan tekoon. Toki ajat olivat eri silloin kun itse aloitin 2012, mutta en ainakaan itse jotenkin edes osannut netistä oikeaa tietoa, vaikka silloinkin oli jo paljon kaikenlaisia tutoriaaleja tarjolla :D 

Kävimme tuomarointien jälkeen syömässä, jonka jälkeen jaksoi pohtia voittajia. Kaikista muista sijoituksista olimme melko yksimielisiä, mutta kolmatta sijaa piti pohtia pidempään. Pääsimme kuitenkin kaikkia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen ja hipsimme katsomaan väliaikashowta, joka villitsi yleisön aivan täysin. Tämä oli mielestäni todella yllättävää, sillä kyseessä oli "vain" tanssishow Vocaloid-hahmoilla. En todellakaan halua vähätellä esiintyjiä, heillä oli aivan huikea energia! Lähinnä olen viime aikoina kuullut sieltä täältä että tanssiesitykset väliaikaohjelmana on monen mielestä joskus puuduttavia jos biisejä on paljon eikä ne ole itselle tuttuja, joidenkin mielestä idoliesitykset on jopa tylsiä. Siksi yllätyin, kun tällä kertaa yleisö huusi ja kiljui lähes koko esityksen ajan ja näkyi myös runsaasti valotikkuja. Ehkä Vocaloid on sitten nuorempien keskuudessa tosi iso juttu tällä hetkellä, sillä myös Hypeconissa yleisö riehaantui Vocaloid-aiheisesta väliaikaohjelmasta. 

Team Purppuna lavalla
Kuva @ Jasu

Aloittelijakategorian kisaajat
Kuva @ Jasu

Esityksen jälkeen koitti palkintojenjako ja olin kyllä itsekin yhtä hymyä koko toimituksen ajan, oli ihanaa nähdä oman kategorian sijoittuneita ihan Naantalin aurinkona ja osa vaikutti myös todella yllättyneiltä sijoituksestaan. Lisäksi riemua tuotti ystäväni Tillin sijoittuminen kokeneiden kategorian toiseksi! 

Kääk

Jäimme kisan jälkeen cossibäkkäritiimin kesken pieneen fiilisrinkiin, muut paikalla olijat olivat kanssani samaa mieltä siitä, että päivä oli ollut kaikin puolin antoisa ja fiilis oli onnellinen sekä iloinen. Iso kiitos Megurinemagnet ja maerye hyvin järjestetyistä kisoista! <3 

Ihana jengi <3

Kaksi kohdetta kerralla, kaikki on Etelä-Suomessa - Desu ja Hype

Siitä onkin hetki, kun olen viimeksi käynyt kahdessa conissa niin, että ne ovat vain viikon päästä toisistaan! Näin kävi nyt Hypeconin ja Desuconin suhteen ja ajattelin ynnätä kummatkin samaan postaukseen. Aloitellaan tuoreemmalla Desulla ja lopussa kerron hieman Hypeconin cosplaybackstagen meiningeistä!

Kesän Desucon tuntuu joka vuosi yllättävän jostain puun takaa, ehkä kun kevät tuli niin myöhään tänä vuonna niin kesäconien ajankohta tuntui aivan todella aikaiselta. Oma kevääni sujahti myös melko cossintäyteisissä meiningeissä, sillä lähtin heti Popcultin jälkeen työstämään en yhtä, vaan kahta uutta pukua Desuun! Päätin vihdoin toteuttaa Wexarin kanssa jo vuosia olleen paricossi-idean Yugiohin Kaiban veljeksistä, sillä pituueromme olisi täydellinen näihin kahteen hahmoon.
Olin Desussa jälleen cosplay-ylikuuttina, eli tein aikataulut tuomarointia, lavaharkkoja sekä kuvauksia varten ja hoidin cosplaykuuttien infoamisen ennen tapahtumaa ja paikan päällä seurasin, että kaikki osa-alueet hoituu sillä tavoin kun on ajateltu. 

Perjantaina saavuimme paikalle jo varhain iltapäivällä, puin rauhassa cossini hotellilla ja suuntasimme kohti conia. Päätin laittaa Frostiin tehdyn Benio/Haikara-san cossini, jota en olekaan käyttänyt tässä välissä muissa coneissa. Cossi oli ehkä hitusen liian kuuma helteiseen kesäpäivään, mutta lämpö kohdistui onneksi pääosin vain keskivartalon alueelle. Desuperjantai sujui hengailun merkeissä ja jäin suustani kiinni niin Green Roomissa kuin satamassa. Avajaiset kävin katsomassa ja oli taas huikeaa animeteatteria tarjolla! Kiitos Desurangers!

Perjantain kuvasaldo jäi vähäiseksi

Lauantaina olin paikalla jo klo 9 alkaen järjestelemässä backstagea cosplaykisaajien käyttöön. Muu tiimi saapui paikalle klo 10 maissa ja siitä homma lähtikin jo sutjakasti liikkeelle, päivittelin joskus puoliltapäivin että miten aika on taas kulunut näin nopeasti kun vasta äskenhän saavuin itse paikalle ja nyt on jo tuomaroinit ja kuvauksen täydessä tohinassa :D 

Lauantain asu

Kaiken kaikkiaan kisapäivä oli edellisiin vuosiin verrattuna todella rauhallinen ja tunnelma pysyi koko päivän ajan todella rentona ja kepeänä.  Mitään ihmeellisiä "tulipaloja" ei myöskään sattunut ja kaikkiin ongelmiin keksittiin nopeasti kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Liekö syynä hyvä työvoimaperehdytys ja preppaus niin kisaajien ohjeistamisen kuin pääsalitiimin kokoustamisen kanssa vai se, että nyt ei ollut arvokisoja joissa on huomattavasti enemmän liikkuvia osia (samalla kisaajalla lavatreenit, tuomarointi ja bäkkärin ulkopuolella tapahtuva photoshoot), jotka vaikuttavat ihan kaikkeen, mitä backstagella tapahtuu. Ehdimme/viitsimme cosplayvastaavan kanssa käydä jopa syömässä, jota en ole vielä kertaakaan ehtinyt Desu-urallani tekemään kisapäivänä! 

En harmillisesti nähnyt kisoja ollenkaan livenä sillä backstagen tv sattui hajoamaan, mutta onneksi Desucosplay-youtubekanava tarjoaa laadukkaat tallenteet niin pukukisoista kuin esityksistä, joita kelpasi katsella näin jälkikäteen. Backstage tyhjenikin melko nopeasti kisaajista kisan jälkeen ja pidimme jo perinteeksi muodostuneen fiilisringin cosplaykuuttien kesken. Kaikki jakoivat saman tunteen siitä, että tällä kertaa kaikki tuntui menneen aika lailla nappiin ja varsinaisia kehitysideoita oli hankala keksiä. 

Meidän upea bäkkäritiimi!

Sunnuntaina väsäsin aamulla hotellihuoneessa vielä Kaiban solkia, jotka tuntuivat niskoitelleen ihan tahallaan. Myönnettäköön, että jätin niiden työstämisen aivan liian myöhäiseksi, jonka vuoksi en ehtinyt oikein keksiä tai testailla mitään kummoisia kiinnitysmekanismeja. 

Te senkin...!

Tästä syystä päädyimme lopulta coniin 4/8 solkien kanssa, eli vain käsiin tulevat saatiin jotenkuten valmiiksi ja jalkaremmit jätettiin suosiolla pois, kun tajusimme, ettei niitä edes näy juurikaan takin alta. Paremmalla ajalla sitten nekin valmiiksi!

Coniin saavuttuamme päädyimme heti Niyarifan kameran eteen, joka nappasikin aivan huikeita kuvia Sibben takana ilman mitään ennakkosuunnitelmia. 

It us!!!

Maailman surullisin

Oujee dab

Meistä otettiin tosi paljon kuvia ja saimme lukuisan määrän myös ihastuneita kommentteja cossivalinnoistamme. Monet kertoivat Kaiban olevan heidän ihan ykköslemppari ja ilahtuivat kovasti, että joku siitä cossaa vielä tänä päivänä. Jännäsin hieman etukäteen, että kuinka moni haluaakin kuvata Kaibaa ja jään itse seisomaan viereen pitämään laukkuja, mutta ilokseni kaikki muut paitsi yksi tahtoivat ehdottomasti meisät molemmista kuvan! Meitä myös puhuteltiin usein Kaiban veljeksinä, eli myös oma hieman tuntemattomampi cossini myös tunnistettiin hyvin :D 

Lil snacc

Päivä vierähtikin nopeasti niin sanotusti conittaessa ilman työvelvotteita ja kävin vaihtamassa cossin pois ennen pättäjäisiä, ettei tarvitse ruuhkassa kiskoa binderiä ja muita osia ahtaissa pukkareissa täynnä kävijöitä. Rokkasin loppupäivän mustia kulmia Benion peruukilla!

Purun aikana cosplaytiimin tehtävänä on purkaa kävijöiden pukuhuoneet, ts. kerätä Desun tuoma irtaimisto kuten hiuslakkapullot, silityslaudat ja -raudat, pinnit yms. laatikoihin ja laittaa huonekalut paikoilleen. Backstage oli siivottu jo kilpailun jälkeen.

Siistimisen ohella kerkesin tehdä myös parit letit

Ilta meni kaadossa ja saavuin kotiin keskiyön paikkeilla. Olin onneksi ottanut maanantain vapaaksi töistä, niin sain vähän nukuttua conin aikaista univelkaa pois. 

Desuloot

Sellainen Desu! 

------

Kävin tosiaan viikko ennen Desua Hypessä pitkästä aikaa, tällä kertaa ihka ensimmäistä kertaa työvoimana ja missäpä muuallakaan kuin cossikisojen parissa :D 
Olen edellisen kerran ollut Hypessä 2017, joten edellisestä kerrasta oli todellakin vierähtänyt aikaa. Kilpailu järjestettiin Hyvinkää-salissa, jossa olen viimeksi käynyt cossikisojen merkeissä 10 vuotta sitten, kääk! Backstage olikin melko sokkeloinen, mutta huomasi toisaalta heti, että sali oli tehtry teatterikäyttöön: pukuhuoneita oli lukuisia ja niistä löytyivät lukolliset kaapit sekä jokaisesta tilasta myös oma suihku. Kellään kisaajalla ei (onneksi) ollut tällaiselle tarvetta. 

Päivän asu

Tehtäväni kisapäivän aikana oli päivystää backstagella kisaajien apuna ja seurana ja tuli huomattua, että olin varsin eri sukupolvea monen kisaajan kanssa (mitä vähän oletinkin Hypeconin kaltaisen conin aloittelijatason kisalta). Yhden Hazbin Hotel/Lucifer-cossaajan kanssa bondasimme sarjasta ja sainkin häneltä pienen kumiankan lahjaksi, kuten hahmolle sopiikin. Mieleeni jäi myös eräs nuorehko kisaaja, joka ei ihan lämmennyt juttutuokioon kanssani ja vastaili tasoa "joo", "en", "en tiiä" kun yritin kysellä fiiliksiä ja aiempaa kisataustaa. Kaikki eivät toki ole mitään sosiaalisimpia eikä todellakaan ole pakko rupatella, jotenkin vain huvitti kun tuntui ihan joltain teinin äidiltä, joka yrittää saada lapselta vastakaikua :D 

Taiteilin päivän aikana rusetteja pokaaleihin

Kisapäivä sujui rennosti ja ongelmitta, meillä oli sen verran aikaa että vedimme myös nopeahkon läpivedon kisoista ja kisaajat pääsivät testaamaan lavaa oman juontotekstinsä saattelemana. Näytin esimerkkiä poseeraamisen suhteen ja Nyymix sattui olemaan paikalla kuvaamassa ja nappasi pari otosta näistä testiposeistani :D 

Kisat sujuivat hyvin ja kisaajat saivat varmaan raikuvimmat aplodit, mitä olen hetkeen kuullut tämänkokoisessa conissa! Cosplayvastaava Yari oli ensimmäistä kertaa sekä cosplayvastaavana että cosplaykisojen parissa töissä ylipäätään ja suoritui hommasta erinomaisesti! Oli myös mukava kokemus minullekin olla vaihteeksi bäkkärillä vaan hengaamassa ilman sen suurempia vastuita. Meidän tiimi pelasi myös hyvin yhteen, oli hirmu kivaa!

Jeeeeee

Kesän conit eivät suinkaan olleet tässä, vaan edessä häämöttää jo uusi coniputki, kun olen tulevassa Nekoconissa tuomaroimassa ja siitä viikon päästä Ropeconissa töissä - rumpujen pärinää - cossibäkkärillä :D Lisäksi elokuussa on jälleen Meriharjun photoshoot-tapahtuma! Kaikkea kivaa siis luvassa vielä. Ajattelin kesän aikana myös naputella blogin puolelle Benion sekä Kaibojen teosta, kunhan saan kunnon kokovartalokuvia /photoshootin aikaiseksi. 

Kiitos kun jaksoit lukea tänne asti! Ensi kertaan ٩(ˊᗜˋ*)و ♡